• Jaa sivusto:
  • Facebook
  • Twitter

Maakunta- ja sote-uudistuksen lainvalmistelu jatkuu. Valinnanvapauslain ja maakuntien rahoituslain esityksiin tehdään perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella tarvittavat muutokset eduskuntakäsittelyssä. Eduskunta päättää maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä syyskaudella 2018. Tarkoitus on, että vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy uusille maakunnille 1.1.2021. Valinnanvapaus tulee voimaan vaiheistetusti.

Millainen on sinun arkesi maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen?

Nyt rakennetaan tulevaisuuden arkea

Tekoja suomalaiseen arkeen ja elämään

Maakunta- ja sote-uudistus on tekoja tavallisen, hyvän suomalaisen arjen puolesta, eriarvoistumista vastaan ja tasa-arvon puolesta. Uudistus tehdään, jotta pystymme tarjoamaan laadukkaat ja tasavertaiset palvelut kaikille suomalaisille myös muuttuvan maailman haasteissa. Näitä haasteita ovat muun muassa teknologinen kehitys, ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen. Uudistus myös lisää ihmisten mahdollisuuksia osallistua. Maakuntien asukkaat saavat paremmin äänensä kuuluville itseään, läheisiään, omaa arkeaan ja ympäristöään koskevissa asioissa.

 

Maakunta- ja sote-uudistuksen lait ovat tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävinä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.

Miten voit vaikuttaa oman maakuntasi asioihin? Ja miksi se kannattaa?

Katso lisää

Maakuntauudistus lisää kansanvaltaa, sinun valtaasi. Voit vaikuttaa maakuntasi tulevaisuuteen äänestämällä maakuntavaaleissa!

Sinä päätät, kuka päättää omassa maakunnassasi mm. työvoimatoimista, ympäristöasioista, sosiaali- ja terveyspalveluista, kaavoituksesta, liikenneinfrasta ja maatalouden kehittämisestä. Omaa aluettasi koskevat päätökset, joita nykyisin tekevät mm. kuntayhtymien ja valtion aluetoimistot (ELY, Avi, TE-toimistot), on tarkoitus siirtää suoraan sinun ja alueen muiden asukkaiden valitsemille päättäjille. Ole mukana vaikuttamassa maakuntasi tulevaisuuteen heti alusta alkaen.

Ensimmäisten maakuntavaalien tarkka ajankohta selviää sen jälkeen, kun eduskunta on päättänyt maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädännöstä.

Maakuntavaltuustolla on suuri vastuu ja paljon valtaa alueen kehittämisessä ja palveluiden järjestämisessä. Äänestämällä vaikutat siihen, mitä asioita omassa maakunnassasi ajetaan. Äänestä tai asetu itse ehdolle ja luo sellaista maakuntaa, jossa sinä haluat elää!

  • Maakuntavaltuusto linjaa maakuntasi strategian ja tulevaisuuden suuntaviivat sekä vastaa taloussuunnittelusta ja -päätöksistä. Näin luodaan kivijalkaa sille, millaiseksi oma maakuntasi muodostuu!
  • Maakuntavaltuusto tekee päätöksiä koko alueen parhaaksi, yli kuntarajojen. Kun haluat vaikuttaa laajasti elinvoimaisen maakunnan ja samalla myös oman kuntasi tulevaisuuteen, asetu ehdolle tai osallistu äänestämällä.
  • Voit äänestää oman maakuntasi ehdokkaista, jos olet täysi-ikäinen suomalainen, Suomessa asuva EU:n kansalainen tai Islannin tai Norjan kansalainen tai jos olet tullut EU:n ulkopuolelta ja asunut vähintään 2 vuotta Suomessa. Maakuntavaltuustojen koot vaihtelevat maakunnan asukasmäärän mukaisesti: pienemmissä maakunnissa valtuutettuja on vähintään 59 ja suurimmissa vähintään 99.

Uudistus lisää myös muita suoria vaikutusmahdollisuuksia

Saat mielipiteesi kuulumaan maakuntavaaleissa ja sen lisäksi muun muassa nuorisovaltuustojen, vanhus- ja vammaisneuvostojen, asiakasraatien, maakunta-aloitteiden ja maakunnallisten kansanäänestysten kautta.

Tutustu tarkemmin: vaalit.fi/maakuntavaalit

Miltä näyttää maakunnan asukkaan tavallinen arki?

Katso lisää

Maakuntasi lupaa sinulle, asukas, ainakin nämä kolme asiaa:

  • Aluettasi koskevia päätöksiä tehdään entistä demokraattisemmin ja saat äänesi kuuluviin sinua ja maakuntaasi koskevissa asioissa.
  • Tärkeät julkisin varoin tuotetut palvelut pysyvät ja tavoittavat sinut jatkossakin.
  • Myös tulevilla sukupolvilla on laadukkaat ja tasavertaiset julkiset palvelut.

Maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen moni asia arjessasi toimii kuin ennenkin; lapset menevät kouluun, julkinen liikenne kulkee, ihmiset käyvät töissä ja harrastuksissa, sosiaali- ja terveyskeskukset palvelevat tarvittaessa. Uusiakin asioita on ilmestynyt – suoria vaikutusmahdollisuuksia oman alueen kehitykseen ja tapahtumiin on tullut lisää: maakuntavaalit, asukasraateja, aloiteoikeus. Nuorisovaltuustot ja vanhus- ja vammaisneuvostot vievät myös oman asuinalueen asioita eteenpäin.

Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa nyt maakunta eikä enää oma kunta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että palveluita on saatavilla nykyistä tasaveroisemmin kaikille: lapsille, nuorille, työikäisille ja vanhuksille. Yhä useammissa terveys- ja hyvinvointipalveluissa on lisää valinnanvapautta, kun yksityiset yritykset ja järjestöt osallistuvat palveluiden tuottamiseen.

Maakunnat huolehtivat myös alueensa taloudellisesta menestyksestä ja tekevät töitä yritysten kasvun ja ihmisten työelämän eteen. Työnhakijoiden ja yritysten palvelut on yhdistetty saman katon alle maakuntiin – kasvupalveluiksi – joilla edistetään alueen työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä.

Myös digitaaliset palvelut lisääntyvät – syrjäisimmillekin alueille voi saada eri alojen asiantuntijoiden henkilökohtaisia tapaamisia verkkopalveluissa. Näitä voivat olla mm. lääkärikonsultaatiot, työllisyysneuvonta, perheiden tukipalvelut ja yrityspalvelut. Monia palveluita laitetaan myös pyörien päälle niin, että palvelut kulkevat sinne, missä asiakkaat ovat.

Omaa ympäristöä, luontoa ja luonnonvarojen hyödyntämistä koskeva päätöksenteko tulee nyt lähemmäs sinua, asukasta. Mahdollisuutesi osallistua aktiivisena toimijana lisääntyvät.

Lue lisää Maakuntien tehtävistä

Millainen on sinun ja perheesi arki?

Katso lisää

Oma maakuntasi lupaa sinulle ja perheellesi ainakin nämä kolme asiaa:

  • Perheesi saa tarvitsemansa terveys- ja sosiaalipalvelut ja palvelut pelaavat paremmin yhteen, eikä sinua juoksuteta monissa eri paikoissa.
  • Voit pyytää apua niin päiväkodista, neuvolasta, sote-keskuksesta kuin koulustakin. Sinua ei käännytetä pois, vaan sinut ohjataan oikeaan paikkaan.
  • Voit valita nykyistä laajemmin perheellesi sopivia sosiaali- ja terveyspalveluja.

ESIMERKKI: NÄIN JÄRVISEN PERHEESSÄ
Johanna ja Miikka Järvinen ovat saaneet juuri toisen lapsen. Vauvan syntymisen jälkeen neljävuotias on muuttunut levottomammaksi ja mustasukkaiseksi pikkusisaruksestaan. Vanhemmat ovat alkaneet myös väsyä jatkuvan yöheräilyn vuoksi. Väsymys vaivaa erityisesti Johannaa, sillä Miikka on matkatöissä. Miten perhe saisi lisää tukea?

Johanna ja Miikka ottavat yhteyttä perhekeskuksessa olevan lastenneuvolan terveydenhoitajaan. Perhekeskuksen tuen lisäksi he voivat esimerkiksi saada asiakassetelillä kotipalvelua. Asiakassetelin avulla he voivat nykyistä laajemmin valita, mistä palvelut hankkivat. Tarvittaessa voidaan tehdä kattavampi arvio yhdessä perhekeskuksen muiden asiantuntijoiden kanssa. Avuksi voivat olla esimerkiksi perhetyö tai unikoulu vauvalle. Lisäksi kartoitetaan koko perheen tilanne.

Lastenneuvolassa tehdään 4-vuotiaalle laaja terveystarkastus, jossa arvioidaan esimerkiksi leikki-ikäisen lapsen neurologista kehitystä. Jos lapsi on päivähoidossa, tarkastukseen sisältyy varhaiskasvatuksen arvio lapsen hyvinvoinnista ja siitä, millaisia jatkotoimia mahdollisesti tarvitaan. Vanhemmat saavat perhekeskuksen kohtaamispaikassa vertaistukea muilta vanhemmilta ja asiantuntijoilta tukea vanhemmuuteen.

Lue lisää asiakassetelistä sote-sanastosta.

Perheesi arki voi näyttää uudistuksen jälkeen esimerkiksi tältä: lapset käyvät päiväkodissa ja koulussa kuten ennenkin, neuvolakäynnit hoituvat ja harrastukset jatkuvat. Kotikuntasi huolehtii päiväkodeista, kouluista ja monista liikunta- ja kulttuuripalveluista. Uutta on se, että palvelut ja tuki erilaisissa elämätilanteissa tuodaan lähemmäs lasten, nuorten ja perheiden arkea, kuten päiväkoteihin ja kouluihin. Kunta ja maakunta tekevät yhteistyötä perheiden parhaaksi.

Entä jos perheeseen tulee yllättäviä vastoinkäymisiä, sairautta tai taloudellisia vaikeuksia?
Näihin tilanteisiin löytyy apua riippumatta siitä, missä päin Suomea perheesi asuu. Palvelut verkostoidaan yhteen siten, että tuen tarve tunnistetaan ajoissa ja perhe saa oikean avun oikeaan aikaan. Luukulta toiselle juokseminen vähenee, sillä lasten, nuorten ja perheiden palvelut kootaan perhekeskuksiin. Niistä löydät julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä järjestöjen ja seurakunnan tarjoamat palvelut. Harvaan asutuilla alueilla palveluja voidaan tarjota uusilla tavoilla, myös digitaalisesti ja liikkuvina palveluina.

Millainen on sinun arkesi ikääntyessäsi?

Katso lisää

Oma maakuntasi lupaa sinulle, ikäihminen, ainakin nämä kolme asiaa:

  • Kotiin tuotavien palveluiden avulla hyvä arki omassa kodissa jatkuu niin pitkään kuin mahdollista.
  • Sosiaali- ja terveyskeskukset palvelevat kuten ennenkin ja hätätilanteissa apu tulee 112:sta.
  • Sinulla on entistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa oman alueesi palveluihin mm. vanhusneuvostojen, vaalien ja kuulemistilaisuuksien kautta.

ESIMERKKI: NÄIN JÄRVISEN PERHEESSÄ
Järvisen isovanhemmat Tuija ja Kari asuvat maaseudulla Keski-Suomessa. Karilla on reuman vuoksi vaikeuksia liikkua. Hän saa vaimolta apua, mutta vaimokin on jo uupunut. Mitä Karin pitäisi tehdä?

Tuija ja Kari ottavat yhteyttä omaan sote-keskukseensa, joka arvioi tilanteen. He valitsevat oman sote-keskuksensa vuonna 2021, jolloin maakunta tiedottaa valittavana olevista vaihtoehdoista. Sote-keskuksessa Karin kanssa laaditaan asiakassuunnitelma. Tuon suunnitelman perusteella hänelle myönnetään henkilökohtainen budjetti. Kari voi valita itselleen parhaiten sopivan palvelutuottajan ja vaikuttaa siihen, millaista hoitoa hän saa.

Lue lisää henkilökohtaisesta budjetista sote-sanastosta.

Maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeenkin eläkkeellä olevat seniorit, joista suuri osa on aktiivisia ja hyväkuntoisia, jatkavat elämäänsä kuten ennenkin. Arkiympäristöstä sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluista vastaa edelleenkin oma kunta. Kun ikää tulee lisää tai kunto niin vaatii, avuksi tulevat maakunnan kotihoidon palvelut. Niiden avulla jokainen voi elää hyvää elämää omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Jos olet yksinäinen, sinun tukenasi ovat myös järjestöt, joiden toiminta voi tuoda lisää sisältöä elämään.

Maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteena on, että yhteiskunnalla on jatkossakin varaa tarjota jokaiselle ihmiselle laadukkaat julkiset palvelut joka puolella Suomea.

Millainen on sinun arkesi, opiskelija?

Katso lisää

Oma maakuntasi lupaa sinulle, opiskelija, koululainen, nuori ihminen ainakin nämä kolme asiaa:

  • Saat sen avun ja hoidon, jota kulloinkin tarvitset.
  • Digitaaliset julkiset palvelut lisääntyvät ja kulkevat mukanasi ajasta ja paikasta riippumatta.
  • Kun lähestyt valmistumista, saat tarvittaessa tukea myös työelämään siirtymisessä.

ESIMERKKI: NÄIN JÄRVISEN PERHEESSÄ
Abdi Järvinen opiskelee yliopistossa oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Hänelle nousee perjantai-iltana luentojen jälkeen huomattavan kova kuume ja vatsakipu. Kivun pahentuessa yötä kohden hänestä tuntuu, että lääkäriin pitää päästä heti.

Abdi voi tehdä alustavaa hoidon arviota itse maakunnan verkkopalvelussa. Hän voi myös soittaa valtakunnalliseen terveysneuvontanumeroon. Yliopisto-opiskelijana hän käyttää ensisijaisesti YTHS:n palveluja. Koska se on viikonloppuna kiinni, Abdi voi mennä valitsemansa sote-keskuksen päivystykseen.

Maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen opiskelu, koulunkäynti ja opiskelijaelämä jatkuvat kuten ennenkin. Nykyinen kotikuntasi ja muut tutut koulutuksen järjestäjät vastaavat jatkossakin koulutuksesta – aina esiopetuksesta ammatilliseen koulutukseen. Uudistus ei muuta myöskään korkeakoulujen asemaa tai toimintaa. Opintojesi rahoittamiseenkaan maakunta- ja sote-uudistus ei tuo muutoksia.

Opiskelijoiden käytössä ovat samat palvelut kuin tähänkin asti. Jos siis opiskelet lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa, saat maakunnaltasi terveydenhoidon ja hammashoidon. Jos taas opiskelet ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, voit käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluja eli YTHS:ää. Jos sairastut äkillisesti ja sinun täytyy esimerkiksi päästä päivystykseen, voit lisäksi kääntyä itse valitsemasi sote-keskuksen puoleen.

Miten uudistus näkyy sinun arjessasi, työnhakija?

Katso lisää

Maakuntasi lupaa sinulle työnhakijana ainakin nämä kolme asiaa:

  • Saat apua ja tukea kaikissa työelämäsi vaiheissa, työnhaussa, ammatinvalinnassa ja osaamisen kehittämisessä.
  • Digitaaliset palvelut kehittyvät ja täydentävät palvelua.
  • Jos tarvitset tukea työkyvyn ylläpitoon ja parantamiseen, saat työllisyyspalvelujen lisäksi tarvitsemiasi sosiaali- ja terveyspalveluja nykyistä vaivattomammin.

Maakuntauudistus on merkittävä askel työllisyyden hoidossa, kun nykyiset TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle. Kun oma maakuntasi järjestää sekä yritysten että työnhakijoiden palvelut, saadaan työ, osaaminen ja työpaikat kohtaamaan paremmin. Työnhakijana saat edelleen apua ja tukea työnhakuun, ammatinvalintaan ja osaamisesi kehittämiseen kaikissa työurasi vaiheissa. Digitaaliset palvelut täydentävät kasvokkain tapahtuvaa palvelua. Tavoitteena on, että sähköiset palvelut kehittyvät jatkossakin ja työnhakijat voivat saada esimerkiksi henkilökohtaista neuvontaa netissä. Omalla kunnallasi on edelleen mahdollisuus järjestää paikallisia palveluita, kuten työpajatoimintaa, ja koulutuksen järjestäminen menee niin kuin ennenkin.

Vaikeammin työllistyvien yksilöllisiä tarpeita, kykyjä ja kuntoutumista voidaan tukea entistä paremmin, kun työvoimapalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille saman katon alle. Näin palvelut toimivat saumattomammin.

Millainen on sinun arkesi, yrittäjä?

Katso lisää

Maakuntasi lupaa sinulle, yrittäjä, ainakin nämä neljä asiaa:

  • Työnhakijoiden ja yritysten työvoimatarpeen kohtaaminen helpottuu.
  • Saat yritysten perustamiseen, kehittämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tarvittavia palveluita ja tukea.
  • Maakunnan asukkaana voit vaikuttaa entistä paremmin oman yritysympäristösi kehittymiseen.
  • Maakuntasi panostaa yrittäjyyden monipuolistamiseen ja kasvun luomiseen koko maassa.

Yrittäjän arjessa tuskin on nähtävissä valtavia muutoksia heti uudistuksen jälkeen. Monet yrittämistä tukevat palvelut ja päätöksenteko pysyvät edelleen omalla kunnallasi, kuten vaikkapa kaavoitus, yritystontit, yritysneuvonta ja muun muassa energia-asiat ja tiestön kunnossapito.

Uudistus voi kuitenkin tuoda uusia mahdollisuuksia alueen elinvoiman ja elinkeinojen kehittämiseen. Kun TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut siirtyvät saman katon alle maakunnan vastuulle, työvoiman ja yritysten tarpeiden kohtaaminen helpottuu. Myös maaseudun yritysrahoitus ja maataloustukitehtävät siirtyvät maakuntasi vastuulle.

Työvoima- ja kasvupalvelut

Uudistuksen tavoitteena on vastata entistä paremmin yritysten ja työmarkkinoiden nopeisiin muutoksiin ja löytää parhaita keinoja alueen elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Työvoima- ja kasvupalveluiden tuottamiseen tulevat entistä vahvemmin mukaan palveluyritykset ja samalla syntyy sekä uusia innovaatioita että uutta markkinaa. Tämä avaa myös paikallisille yrityksille lisää liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla lisääntyvät myös yrityspalveluiden vaihtoehdot, joista löytyy yrityksen tilanteeseen parhaiten sopivia yrityspalveluita; koulutusta, konsultaatiota ja kehittämispalveluita. Saat siis jatkossa yrityksen perustamiseen, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen tarvitsemiasi palveluita ja tukea omalta maakunnaltasi. Maakuntien kautta saat käyttöösi myös valtakunnalliset kansainvälistymis- ja innovaatiorahoituspalvelut (Business Finland).

Maakunta voi tuottaa palveluja itse ja ostaa niitä yksityisiltä yrityksiltä ja järjestöiltä. Laajempi valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa tarjoaa yrittäjille uusia toimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti mahdollistavat pienillekin tuottajille uusia asiakkuuksia.

Maaseudun yritysten kehittäminen

Yrittäjän arki helpottuu myös maaseudulla, kun hallinnon palvelut saa yhdestä paikasta. Maakuntauudistus kokoaa yhteen maaseudun yrittäjän palvelut ELY-keskuksista, TE-toimistoista, Aluehallintovirastosta (AVI), kuntayhtymistä ja kunnista. Yhden organisaation kanssa asiointi on selkeämpää.

Tärkeää on, että sinulla on edelleen tukea ja apua – myös henkilökohtaista neuvontaa – kohtuuetäisyydellä kaikissa yritystäsi koskevissa asioissa, kuten tukiehtojen, lomituspalveluiden ja eläinten terveyden osalta. Maakuntasi antaa neuvontaa maatilojen tukiasioissa ja maatalousyritysten investointeihin ja kehittämiseen liittyvissä asioissa. Digitaaliset palvelut kehittyvät koko ajan ja erityisasiantuntijoiden apu ja -osaaminen ovat myös virtuaalisesti saatavilla

Yrittäjät ja yritykset ovat usein aktiivisia alueensa kehittäjiä. Maakunta- ja sote-uudistuksen myötä asukkaille avautuu yhä laajemmat osallistumismahdollisuudet koko maakunnan kehittämiseen. Maankäytön suuret linjat, liikenneinfra ja monet muut alueen rakenteelliset asiat päätetään maakuntavaltuustoissa, jotka valitaan maakuntavaaleissa. Aloiteoikeus, erilaiset neuvostot ja asiakasraadit vievät myös alueen kehittämistä eteenpäin. Osallistumisen lisääminen on myös yritysten etu.

Miten uudistus näkyy sinun arjessasi, vammainen henkilö?

Katso lisää

Oma maakuntasi lupaa sinulle ainakin nämä kolme asiaa:

  • Maakunta tarjoaa sinulle jatkossakin kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, joihin sinulla on lainsäädännön mukainen oikeus.
  • Itsemääräämisoikeutesi sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvistuu. Voit valita nykyistä laajemmin itsellesi sopivan palveluntarjoajan.
  • Kuntoutuspalveluistasi tulee toimivampia.

Sote-uudistus vahvistaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta palveluissa. Vastuu vammaispalvelujen järjestämisestä siirtyy sote-uudistuksen myötä kunnilta maakunnille. Vammaisten ihmisten tarvitsemat palvelut järjestetään samoin perustein niitä koskevan lainsäädännön mukaisesti kuin nykyisinkin. Uudistuksen myötä tarkoituksena on, että vammaiset ihmiset voivat nykyistä laajemmin valita, mistä hankkivat sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Maakunnalla on myös velvollisuus antaa ohjausta ja neuvontaa asiakkaille valintojen tekemisessä sekä turvata asiakkaiden kielelliset oikeudet.

Jos tarvitset useita eri palveluja, voit saada maakunnalta asiakasseteleitä tai henkilökohtaisen budjetin. Näiden sisällön määrittää asiakassuunnitelmasi sekä se, mitä palveluja tarvitset. Asiakasseteleitä voit saada johonkin tiettyyn palveluun, vaikkapa asumispalveluihin, kotihoitoon tai fysioterapiaan.

Henkilökohtaisella budjetilla saisit ne palvelut, jotka on kirjattu päätökseen ja asiakassuunnitelmaan, ja joihin sinulla on lainsäädännön mukaan oikeus. Voit suunnitella – tarvittaessa yhdessä läheisesi kanssa – henkilökohtaisella budjetilla hankittavien palvelujen tarkemman sisällön. Voit valita haluamasi palveluntuottajat. Henkilökohtaista budjettia voisit käyttää vaikkapa asumispalveluihin tai päivätoimintaan.

Asiakas vastaa itse sellaisten palvelujen kustannuksista, joita ei tarjota julkisena palveluna tai joihin hänellä ei lainsäädännön perusteella ole oikeutta.

Osana sote-uudistusta kehitetään kuntoutusta

Toimintakyvyn ja työkyvyn tukeminen vahvistaa vammaisen ihmisen hyvinvointia, arjessa pärjäämistä, kotona asumista sekä osallistumista opiskeluun ja työelämään ja erilaisten yhteisöjen toimintaan. Tarkoituksena on, että jatkossa maakunta vastaa siitä, että alueella on toimiva kuntoutuspalvelujen kokonaisuus.

Tulossa on myös uusi vammaispalvelulaki, joka korvaa nykyisen vammaispalvelulain sekä kehitysvammalain. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2018. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2020.

Uuden vammaispalvelulain tarkoituksena on turvata riittävät ja laadultaan hyvät palvelut myös tulevaisuudessa sekä vahvistaa vammaisen henkilöiden ja heidän läheistensä osallisuutta palveluissa. Uuden lain myötä säilyy oikeus nykyisenkaltaisiin palveluihin, kuten oikeus asumisen tukeen, henkilökohtaiseen apuun ja liikkumista tukeviin palveluihin.

Mitä palveluja maakunnasta saa? Miten maakunnat päättävät palveluista?

Katso lisää

Tämä on hyvä tietää uusien maakuntien tehtävistä, päätöksenteosta ja palveluista.

Tässä osiossa kerrotaan, mitä uudet maakunnat tekevät ja miten asioista päätetään maakunnassa. Nämä on määritelty hallituksen lakiesityksissä. Lait ovat parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä ja eduskunta päättää niistä kesällä 2018. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020.

Klikkaa tästä: Lue lisää

Maakunnan tehtävät näkyvät asukkaiden arjessa

+ Hyvinvointi ja terveys Lue lisää

Uudistuksen tärkeimpänä asiana on varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita mahdollisimman tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Oma maakuntasi on vastuussa palvelujen järjestämisestä ja palveluja voivat tarjota julkiset, yksityiset ja järjestöjen toimijat.

Tämä tarkoittaa, että monissa tilanteissa voit jatkossa itse valita sosiaali- tai terveyspalvelun tarjoajan, kunhan se on maakuntasi hyväksymä. Asiakasmaksu on sama, valitsitpa sitten julkisen, yksityisen tai järjestön palveluntuottajaksi. Voit myös päättää missä maakunnan toimipisteessä asioit, eli voit valita esimerkiksi neuvolan ja sosiaaliaseman.

Kunnat, maakunta ja alueen yksityiset toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä. Tällä tähdätään siihen, että asukkaat pääsevät nopeammin ja sujuvammin lääkäriin ja muihin palveluihin, jonot vähenevät ja palveluketjuista tulee sujuvia kokonaisuuksia.

Lähipalvelut ovat edelleen tärkeässä roolissa omalla asuinseudullasi. Voit käyttää mm. neuvolapalveluita kuten ennenkin, ja myös työterveyshuolto jatkuu samaan malliin. Digitaalisia palveluita tulee lisää ja ne tuovat uutta joustavuutta arkeen; voit mm. varata aikoja ja kysyä neuvoa netissä ja keskustella etälääkärin kanssa virtuaalisesti. Neuvolan perhetyötä tehdään tarvittaessa kotona ja ikääntyneiden arkea auttavat tarvittaessa kotipalvelut. Harvaan asutuilla seuduilla palveluita voidaan tuoda lähelle liikkuvien yksiköiden avulla, kuten rokotusbussien ja hammashoidon bussien kyydissä.

Jos tarvitset kiireellistä hoitoa, menet lähimpään päivystykseen kuten nykyäänkin, ja hätätilanteessa apu tulee 112:sta. Keskussairaaloiden yhteispäivystykset tarjoavat jatkossakin usein tarvittuja päivystyspalveluja. Kaikkein vaativimmat hoitotoimenpiteet tehdään vain 12:ssa laajan päivystyksen sairaalassa. Tällaisia palveluja useimmat meistä tarvitsevat harvoin, ehkä kerran elämässään. Myös sosiaalityössä palvelee kriisipäivystys.

Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi riippuu toki muustakin kuin terveydenhoidosta. Liikunta, harrastukset, taide- ja kulttuuripalvelut ovat oleellinen osa hyvinvointia, ja ne ovat edelleen oman kotikuntasi vastuulla. Myös järjestöjen toiminta ja vertaistuki voi antaa tärkeää sisältöä elämään. Oman asuinympäristösi viihtyvyyteen, rakentamiseen ja luontoon liittyvistä asioista monet paikkakuntakohtaiset päätökset tehdään edelleen omassa kotikunnassasi. Maakuntien kautta voit kuitenkin nyt vaikuttaa entistä suoremmin ja vahvemmin myös oman asuinalueesi kehitykseen, olipa kyse luonnonarvoista, kaavoituksesta tai kulttuuriympäristöstä.

Maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluja:

  • sosiaali- ja terveyskeskuspalvelut
  • sairaalapalvelut
  • hammashoito
  • mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • neuvolat
  • aikuissosiaalityö
  • lastensuojelu
  • vammaispalvelut
  • vanhusten asumispalvelut
  • kotihoito
  • kuntoutus

+ Ympäristö Lue lisää

Ympäristöä koskevat päätökset ovat suuri kokonaisuus, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti ihmisten, yritysten, yhteiskunnan ja koko maapallon hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta. Maakuntauudistuksessa monet ympäristöasiat ja elinkeinoja ja liikennettä koskevat asiat siirtyvät uudelle maakuntahallinnolle, jonka valitsevat maakunnan asukkaat. Sinulla on yhä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa oman elinympäristösi kehitykseen äänestäjänä, aloitteentekijänä ja osallistujana.

Vastuu oman alueesi monimuotoisesta luonnosta, alueiden käytön isoista linjoista, liikenteestä, vesien- ja merenhoidosta ja kulttuuriympäristöistä siirtyy suurimmilta osiltaan maakuntasi vastuulle. Maakunta edistää kestävää kehitystä, vähähiilisyyttä, energia- ja materiaalitehokkuutta, ilmastotavoitteita sekä kiertotaloutta. Ympäristöasioissa maakuntasi tekee tiivistä yhteistyötä valtion lupa- ja valvontaviraston (Luova) kanssa.

Maakunnan tehtävänä on muun muassa huolehtia vesien- ja merenhoidosta niin, että saavutetaan jokien, järvien, pohjavesien ja Itämeren hyvä tila. Samanaikaisesti maakuntasi huolehtii siitä, että liikenteen ja alueiden käytön suunnitelmat tukevat alueen kestävää kehitystä. Lisäksi rannikkoseutujen maakunnat tekevät tiivistä yhteistyötä merialueen käyttöä koskevissa asioissa ja sovittavat yhteen kalastuksen, matkailun, liikenteen, yritysten ja asukkaiden tarpeita. Esimerkiksi vesien suojeluun ja vesistöjen kunnostukseen liittyvä avustusrahoitus siirtyy maakunnille.

Maakunnat edistävät luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä. Ne neuvottelevat maanomistajien kanssa vapaaehtoisuuteen perustuvien luonnonsuojelualueiden perustamisesta ja edistävät luonnonarvojen huomioimista maan- ja vesienkäytön suunnittelussa. Maakunnat kokoavat tietoja alueen luontotyypeistä sekä kasvi- ja eläinlajeista. Ne myös tuottavat ympäristöä koskevaa tietoa, edistävät kansalaisten ympäristövastuullisuutta ja yritysten ympäristöjärjestelmätyötä sekä järjestävät ympäristökasvatusta.

Liikenne ja liikkuminen ovat oleellinen osa oman asuinympäristön toimivuutta. Tässäkin asiassa maakuntasi on tärkeässä roolissa. Se linjaa ja pitää kunnossa oman alueesi maanteitä ja luo näin infraa asukkaille ja yrityksille. Katuverkot ja kaupunkiympäristöt ovat edelleen oman kuntasi vastuulla.

Asuinympäristösi, kaava-asiat ja rakentaminen ovat edelleen suurimmilta osin oman kotikuntasi käsissä. Jos haluat rakentaa omakotitalon, toimit kuten ennenkin ja haet rakennuslupaa omalta kunnaltasi. Maakunnat vastaavat alueen suurista linjoista ja maakuntakaavasta.

Hyvä ja turvallinen elinympäristö on kaiken hyvinvoinnin tukijalka ja perusta elinvoimaisille maakunnille. Hyvä ympäristö luo edellytyksiä yrittämiselle, ruoantuotannolle ja kestävälle luonnonvarojen hyödyntämiselle.

Maakunnan ympäristötehtävät

  • maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus
  • kuntien alueidenkäytön suunnittelun edistäminen
  • vesien- ja merenhoito
  • merialuesuunnittelu
  • luonnonsuojelun edistäminen
  • kulttuuriympäristöjen hoito
  • ympäristötiedon tuottaminen

Maakunnan liikennetehtävät

  • liikennejärjestelmän toimivuus
  • liikenneturvallisuus
  • tie- ja liikenneolot
  • alueellinen tienpito
  • maankäytön yhteistyö
  • toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun
  • yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät

+ Työllisyys Lue lisää

Yksi maakuntauudistuksen tavoitteista on, että työhakijat löytävät nopeammin työtä ja yritykset työntekijöitä. Siksi julkiset työvoima- ja yrityspalvelut uudistuvat maakuntauudistuksen yhteydessä. Maakuntien vastuulle siirtyvät sekä TE-toimistojen että ELY-keskusten tehtävät, joten jatkossa oma maakuntasi järjestää palvelut niin yrityksille kuin työnhakijoillekin.

Saat apua ja tukea työnhakuun, ammatinvalintaan ja osaamisesi kehittämiseen kaikissa työurasi vaiheissa. Digitaaliset palvelut täydentävät kasvokkain tapahtuvaa palvelua. Pitkien etäisyyksien Suomessa on tärkeää, että sähköiset palvelut kehittyvät jatkossakin ja työnhakijat voivat saada esimerkiksi henkilökohtaista neuvontaa netissä. Omalla kunnallasi on edelleen mahdollisuus järjestää paikallisia palveluita, kuten työpajatoimintaa.

Kun työvoimapalvelut ja terveys- ja sosiaalipalvelut siirtyvät maakunnille saman katon alle, voidaan entistä saumattomammin tukea asukkaiden yksilöllisiä tarpeita, kykyjä ja työelämään kuntoutumista. Työllisyyden edistämisessä maakunnat tekevät tiivistä yhteistyötä yritysten, järjestöjen ja kuntien kanssa. Yhdistämällä eri tahojen osaamista on mahdollista tuottaa monipuolisempia ja asiakaslähtöisempiä palveluita niin työnhakijoille kuin yrityksillekin.

Lue lisää: tem.fi/kasvupalvelut

+ Yrittäjyys Lue lisää

Yritystoiminnalle ja yrittämiselle luodaan entistä paremmat lähtökohdat kaikkialla maassa, kun työvoiman saatavuutta tukevat palvelut on kiinteästi yhdistetty muihin yritysten kilpailukykyä ja kasvua tukeviin palveluihin.
ELY-keskusten yrityspalvelut ja TE-toimistojen tehtävät siirtyvät maakunnille. Tavoitteena on vastata nopeammin ja joustavamman yritysten tarpeisiin ja työmarkkinoiden muutoksiin.

Tulevaisuudessa maakunnat voivat aiempaa paremmin sovittaa palvelut vastaamaan juuri oman maakunnan tarpeita. Palvelutarpeet vaihtelevat maakunnittain, koska väestö-, työllisyys- sekä ammattirakenteet ovat erilaisia. Jatkossa maakunnat pystyvät räätälöimään entistä asiakaslähtöisempiä palveluita. Saat yritysten perustamiseen, kehittämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tarvittavia palveluita ja tukea. Yhä useammin näitä palveluita tuottavat yksityiset yritykset, jotka maakuntasi kilpailuttaa. Näin syntyy uusia innovaatiota ja uutta paikallista liiketoimintaa. Maakuntien kautta saat käyttöösi myös valtakunnalliset kansainvälistymis- ja innovaatiorahoituspalvelut (Business Finland).

Lue lisää: tem.fi/kasvupalvelut

+ Maaseutu, ruoka ja luonnonvarat Lue lisää

Maaseudun kehittäminen ja maataloustukitehtävät siirtyvät maakuntasi vastuulle. Maa- ja elintarviketalous, maaseudun kehittäminen ja luonnonvaratehtävät ovat laaja kokonaisuus. Siihen kuuluvat muun muassa viljelijätuet, elintarviketurvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi, eläinlääkäripalvelut, kasvinterveys, maaseudun hanke- ja yritysrahoitus, Leader-toiminta, kalatalous, luontaiselinkeinot, vesihuolto ja tulvasuojelu. Suuri osa ELY-keskusten, aluehallintoviraston (AVI) ja kuntien tehtävistä yhdistyy yhteen organisaatioon, maakuntaasi.

Maakuntien tehtävänä on luoda edellytyksiä monipuoliselle yrittämiselle, ruuantuotannolle ja muulle kestävälle luonnonvarojen hyödyntämiselle. Ne myös tekevät tiivistä yhteistyötä valtion lupa- ja valvontaviraston (Luova) kanssa. Oma kuntasi vastaa edelleen monista paikallisista maaseudun yrittäjyyttä tukevista palveluista.
Lomituspalveluista ja eläinlääkäripalveluista vastaa tulevaisuudessa maakunta. Vuonna 2019 perustettava Ruokavirasto vastaa viljelijätukien maksamisesta, mutta maakunta käsittelee hakemukset ja huolehtii tukivalvonnoista. Maakuntauudistuksen jälkeenkin maatalouspolitiikan linjat tulevat EU-lainsäädännöstä ja yhteisestä maatalouspolitiikasta.

Maakunnat turvaavat edellytykset alueesi elinvoimaiselle kehittymiselle, yrittämiselle ja ruuantuotannolle sekä kestävälle luonnonvarojen hyödyntämiselle. Kuntien tehtävistä muun muassa viljelijätukihallintoon liittyvät tehtävät ja lomituspalvelut siirtyvät maakuntien hoidettavaksi. Kuntien ja maakuntien yhteistyöllä varmistetaan, että palvelut tavoittavat maakuntien eri alueilla maatalousyrittäjät ja maaseudun asukkaat mahdollisimman tasavertaisesti ja toimivasti. Pääosa myös kala- ja vesitalouden asiantuntijatehtävistä siirtyy maakunnille ja yhteistoiminta maakuntien kesken varmistaa, että tehtävät hoidetaan osaavasti maakuntien rajat ylittävillä vesistöaluilla. Ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvoinnin turvaaminen on maakuntasi tärkeimpiä tehtäviä.

+ Turvallisuus Lue lisää

Turvallinen elinympäristö, avun saanti ja kriisitilanteista selviäminen ovat jokaisen asukkaan oikeuksia myös maakuntauudistuksen jälkeen. Henkilökohtainen turvallisuus kiteytyy useimmiten avun saantiin ja siitä vastaavat maakuntien omat pelastuslaitokset. Palvelujen saatavuus ja avunsaanti onnettomuustilanteissa pysyy uudistuksessa vähintään nykyisellä tasolla: paloauto tai ambulanssi tulevat paikalle vähintäänkin yhtä nopeasti kuin ennenkin. Hätätilanteissa apu tulee soittamalla numeroon 112. Ensihoitopalvelu toimii jatkossakin lähipalveluna. Ensihoitopalvelu turvaa osaltaan asiakkaan hoidon tarpeen arvioinnin ja kiireellisen hoidon aloittamisen. Jokaisen ihmisen ulottuvilla ovat kiireellisen sairaanhoidon palvelut ympäri vuorokauden toimivissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksissä ja myös sosiaalihuollon päivystyksissä.

Poliisin toimintaan maakuntauudistus ei vaikuta millään lailla ja poliisi tulee siis paikalle tarvittaessa kuten nykyäänkin.
Ympäristöturvallisuus ja kriisitilanteisiin varautuminen on maakuntasi tehtävä. Se tarkoittaa, että maakuntasi vastaa siitä, miten toimitaan mm. luonnonmullistusten, ympäristökatastrofien tai muiden suurten ja äkillisten ongelmien edessä. Jos vaikkapa tykkylumi tai syysmyrsky katkoo kaikki paikkakunnan yhteydet, maakuntasi vastuulla ovat tarvittavat pelastustoimet ja niiden johtaminen.

Maakuntasi vastaa myös siitä, ettei sinulle tai ympäristölle aiheudu vaaraa ympäristömyrkyistä, ympäristön pilaantumisesta tai vaarallisista aineista. Myös tulvariskien hallinta kuuluu maakuntien tehtäviin ja maakunnat tekevät keskenään tiivistä yhteistyötä eri vesistöalueilla ja myös yhteistyö maakuntien pelastuslaitoksien kanssa tiivistyy entisestään.

Tärkeintä kuitenkin on muistaa, että edelleen kaikissa hätätilanteissa sama tuttu 112 vastaa ja lähettää avun.

Voit valita vapaammin, mistä hankit palvelusi

Tulevaisuudessa sinulla on nykyistä laajempi oikeus valita, mistä hankit sosiaali- ja terveyspalveluja eli missä esimerkiksi käyt lääkärissä. Näin voit vaikuttaa paremmin omiin palveluihisi.

Valinnanvapauden tarkoituksena on, että pääset hoitoon ilman pitkää jonotusta. Voit valita joko julkisen tai yksityisen palvelun tai käyttää esimerkiksi järjestön palveluja. Näiden kaikkien asiakasmaksut ovat samat niissä palveluissa, jotka rahoitetaan julkisella rahalla.

+ Lue lisää

Mitkä ovat maakunnat?

Klikkaa kartasta maakuntaa nähdäksesi siihen kuuluvat kunnat.

Uusia maakuntia on uudistuksen jälkeen 18 ja niiden toiminnan on määrä käynnistyä 1.1.2021. Uudet maakunnat ovat itsehallintoalueita.

 

TUTUSTU OMAAN MAAKUNTAASI
Katso, miten uudistus etenee omassa maakunnassasi, lue paikallisista valmisteluista ja osallistu keskusteluihin. Klikkaa oman maakuntasi sivustolle:

Kysymyksiä ja vastauksia

+ Mikä on maakunta- ja sote-uudistus?

Uusia maakuntia perustetaan 18. Niissä päätöksiä tekevät vaaleissa valitut maakuntavaltuustot. Kunnat säilyvät, mutta osa niiden tehtävistä siirtyy maakunnille. Maakunnille siirtyy myös suurin osa ELY-keskusten, TE-toimistojen, Aluehallintoviraston (Avi) ja kuntayhtymien tehtävistä. Maakunnilla ei ole verotusoikeutta, vaan niiden rahoitus tulee valtiolta ja asiakasmaksuista. Maakunta järjestää mm. alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut, vastaa niiden saatavuudesta ja valinnanvapauden toteutumisesta valinnanvapauslain mukaisesti.

+ Mikä on uudistuksen aikataulu?

Ensimmäisten maakuntavaalien tarkka ajankohta selviää sen jälkeen, kun eduskunta on päättänyt maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädännöstä. Vaaleissa maakunnan äänioikeutetut asukkaat valitsevat valtuutetut oman maakuntansa maakuntavaltuustoon. Valtuutettuja on maakunnan koosta riippuen vähintään 59 ja väestöltään suurissa maakunnissa vähintään 99.

Maakuntavaalien jälkeen maakuntavaltuustot ja maakunnat järjestäytyvät ja tekevät päätökset sote-palveluiden järjestämisestä ja valinnanvapauden toteuttamisesta.

Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021, jolloin myös sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Valinnanvapaus laajenee vaiheittain.

+ Lisääkö uudistus byrokratiaa?

Päinvastoin! Maakunta- ja sote-uudistuksen kantava ajatus on luoda Suomeen moderni, virtaviivainen ja kustannustehokas hallinto, joka palvelee ihmisiä asiakaslähtöisesti.

Erilaisten hallinnollisten organisaatioiden määrä vähenee todella merkittävästi, kun noin 190 kuntien välistä tai muuta organisaatiota korvautuu 18 maakunnalla, joille kootaan noin 400 eri kunnallisen tai valtion viranomaisen tehtävät. Näin otetaan iso harppaus asiakaslähtöisessä palvelussa kohti yhden luukun periaatetta. Suurin osa ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen (Avi), kuntayhtymien ja kuntien tehtävistä kootaan saman katon alle niin, että asiakas saa sujuvasti omaan tilanteeseensa parhaiten sopivia palveluita. Tehtävien kokoaminen tuo myös tehokkuutta toimintaan, esimerkiksi työelämäpalveluihin, kun yritysten työvoimatarpeet ja työnhakijoiden osaaminen kohtaavat paremmin.

Myös valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä kootaan yhteen aluehallintovirastoista, ELY-keskuksista, Valvirasta ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melasta uuteen Valtion lupa- ja valvontavirastoon (Luova): uusi virasto tarjoaa valtakunnallisesti tasapuoliset, yhdenmukaiset ja toimivat palvelut ja on läsnä siellä, missä asiakaskin eli kaikissa maakunnissa.

+ Mitä tapahtuu lähipalveluille?

Maakunnan tehtävä on huolehtia siitä, että tärkeät julkiset palvelut ovat kaikkien ihmisten saatavilla ja kohtuullisen helposti saavutettavissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut tarjotaan asiakkaan arjessa. Palveluiden saatavuutta turvataan myös uudenlaisilla keinoilla, kuten digitaalisilla ja liikkuvilla palveluilla. Esimerkiksi sosiaalipalvelut ovat lähipalvelua, joka tuotetaan asiakkaan kotiin, liikkuvana palveluna tai hyvien kulkuyhteyksien varrella toimipisteissä. Tällaista palvelua voi olla esimerkiksi kotihoito, perhetyö ja lastensuojelu. Myös iäkkäät saavat palveluja ja apua kotiin. Oman kunnan rooli on edelleen merkittävä asukkaiden arkiympäristössä. Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia asioita ovat muun muassa varhaiskasvatus ja koulutus, liikuntamahdollisuudet, ruoka- ja kulttuuripalvelut, kaavoitus ja liikennejärjestelyt. Näiden ja monien muiden asioiden hoidosta on vastuussa kunta.

+ Miten voin vaikuttaa maakunnassani?

Saat äänesi kuulumaan äänestämällä maakuntavaaleissa ja sen lisäksi muun muassa nuorisovaltuustojen, vanhus- ja vammaisneuvostojen, asiakasraatien, maakunta-aloitteiden ja maakunnallisten kansanäänestysten kautta. Omaa aluettasi koskevat päätökset, joita ennen tekivät mm. kuntayhtymien ja valtion aluetoimistot (ELY, Avi, TE-toimistot), siirtyvät nyt suoraan sinun ja alueen muiden asukkaiden valitsemille päättäjille. Kaikilla maakunnan asukkailla sekä alueella toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita maakunnan toimintaa koskevissa asioissa.

+ Voinko puhua palveluissa äidinkieltäni?

Sinulla on asiakkaana oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Joskus yhteistä kieltä ei ole. Silloin paikalle pitää hankkia tulkki tai henkilökunnan pitää muulla tavoin varmistaa, että asiakas ymmärtää, miten hänen asiaansa hoidetaan.

+ Kuka päättää maakunta- ja sote-uudistuksen toteutumisesta?

Eduskunta päättää maakunta- ja sote-uudistusta koskevan lakipaketin hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Maakunta- ja sote-uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021.

+ Mistä saan lisää tietoa maakunta- ja sote-uudistuksesta?

Monipuolista tietoa uudistuksesta on koottu alueuudistus.fi-sivustolle. Alueuudistus.fi-sivusto on maakunta- ja sote-uudistuksen tärkein asiantuntijaviestinnän kanava. Se on suunnattu ensisijaisesti maakunta- ja sote-valmistelijoille ja muille uudistuksen parissa työskenteleville ammattilaisille. Lisäksi kaikki ministeriöt viestivät uudistuksesta omissa kanavissaan.



Katso kaikki kysymykset ja vastaukset



Sote-sanasto

+ Sote-keskus

Sosiaali- ja terveyskeskuksesta eli sote-keskuksesta saat tavallisimpia terveyspalveluja ja neuvontaa sosiaalipalveluista. Käyt sote-keskuksessa esimerkiksi silloin, kun flunssasi pitkittyy tai nilkkasi nyrjähtää.

Sote-keskus on siis monelta osin samanlainen kuin nykyiset terveyskeskukset. Sote-keskusten palveluja ovat esimerkiksi terveystarkastukset, yleislääkärin vastaanotot ja sosiaalipalvelujen ohjaus.

Saat itse valita, missä sote-keskuksessa asioit. Sote-keskus voi olla yksityinen tai julkinen.

+ Asiakasseteli

Voit saada tiettyihin palveluihin asiakassetelin sen jälkeen, kun lääkäri, sosiaalityöntekijä tai muu ammattilainen, on arvioinut, mitä palveluja tarvitset. Jos tarvitset esimerkiksi kaihileikkauksen tai muun kiireettömän leikkauksen, saat siihen asiakassetelin ja voit valita, missä leikkaus tehdään. Asiakassetelin tarkoituksena on, että pääset mahdollisimman nopeasti hoitoon.

Voit saada setelillä myös vaikkapa fysioterapiaa, kotihoitoa tai kuntoutusta. Kun sinut lähetetään fysioterapiaan, saat asiakassetelisi arvoisen hoidon siltä fysioterapeutilta, jonka valitset.

Asiakassetelin myöntää maakunta. Maakunnan myöntämä asiakasseteli toimii samaan tapaan kuin palveluseteli, jonka myöntää kunta. Jatkossa käytössä on vain asiakasseteli eli palvelusetelit poistuvat käytöstä.

+ Henkilökohtainen budjetti

Jos tarvitset paljon palveluja ja sinulla on niille pitkäaikainen tarve, voit saada palvelujen hankkimiseen henkilökohtaisen budjetin. Tyypillisesti budjetin voi saada vanhus- tai vammaispalvelujen hankkimiseen.

Voit saada henkilökohtaisen budjetin sen jälkeen, kun lääkäri, sosiaalityöntekijä tai muu ammattilainen on arvioinut palveluntarpeesi. Tarvitsemasi palvelut kirjataan asiakassuunnitelmaasi. Sen jälkeen henkilökohtaiseen budjettiin kirjataan tietty euromäärä, jolla voit hankkia palveluja. Tilillesi ei siirry rahaa, vaan maakunta maksaa käyttämistäsi palveluista suoraan sille, joka tarjoaa palvelun eli esimerkiksi yritykselle tai järjestölle.

Voit itse päättää, mistä hankit asiakassuunnitelmasi mukaiset palvelut. Voit myös vaikuttaa palvelujen sisältöön. Näin saat juuri sinulle sopivia palveluja. Henkilökohtaisella budjetilla voit hankkia esimerkiksi asumispalveluja tai henkilökohtaisen avustajan.

+ Maakunta

Maakunta on uusi kuntien ja valtion väliin tuleva itsehallinnon taso, jonka päättäjät valitaan maakuntavaaleissa. 18 maakuntaa vastaa jatkossa muun muassa asukkaidensa sosiaali- ja terveyspalveluista. Niiden toiminta käynnistyy 1.1.2021. Tulevien maakuntien rajat ovat pitkälti samat kuin nykyään.

Katso lista maakunnista ja lue lisää täältä.

Katso koko sanasto

Videoita sinulle

Kuka on se todellinen MAAKUNTAGURU? Sinäkö?

Kaikkien aikojen triviaalein tietovisa kansakunnan tärkeimmästä uudistuksesta.

Tästä se testi alkaa, ja lopussa kiitos seisoo. Onnea karuselliin.

 

Aloita