• Jaa sivusto:
  • Facebook
  • Twitter

Eanagotte- ja sode-ođastusa láhkaválmmaštallan ovdána. Válljenfriddjavuođalága ja eanagottiid ruhtadanlága evttohusaide dahkkojuvvojit vuođđoláhkaváljagotti cealkámuša vuođul dárbbašlaš nuppástusaid riikkabeaigieđahallamis. Nuppástusat gieđahallojit riikabeivviin ráđđehusa vásttan. Mihttomearri lea, ahte eanagotte- ja sode-ođastus boahtá fápmui 1.1.2021. Válljenfriddjavuohta boađášii fápmui muttuid mielde.

Makkár lea du árgabeaivi eanagotte- ja sode-ođastusa maŋŋá?

Dagut suopmelaččaid árgabeaivái ja eallimii

Eanagotte- ja sode-ođastus leat dagut dábálaš, buori suopmelaš árgga beales, sierraárvvolažžan šaddama vuostá ja dásseárvvu beales. Ođastus dahkko, vai sáhttit fállat alla dási ja ovttaveardásaš bálvalusaid buot suopmelaččaide maiddái nuppástuvvi máilmmi hástalusain. Dákkár hástalusat leat earret eará teknologalaš ovdáneapmi, dálkkádatrievdan ja álbmoga boarásmuvvan. Ođastus maiddái lasiha olbmuid vejolašvuođaid oassálastit. Eanagottiid ássit ožžot buorebut jienas gullot, iežas, lagaš olbmuid, iežas árgga ja birrasa guoskevaš áššiin.

 

Eanagotte- ja sode-ođastusa lágat leat dál riikkabeivviid gieđahallamis. Ođastus lea oaivvilduvvon boahtit fápmui 1.1.2021.

Mo sáhtát váikkuhit iežat eanagottát áššiide? Ja man dihtii dat gánneha?

Geahča lasi

Eanagotteođastus lasiha álbmotválddi, du válddát. Sáhtát váikkuhit eanagottát boahttevuhtii jienastemiin eanagotteválggain!

Don mearridat gii mearrida iežat eanagoddásat ee. bargofápmodoaimmain, birasáššiin, sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusain, lávvabarggus, johtolatinfras ja eanadoalu ovddideamis. Iežat guovllut guoskevaš mearrádusat, maid dál dahket ee. gieldaovttastumiid ja stáhta guovlludoaimmahagat (EBI, Ghd, BE-guovddážat), lea mihttomearri sirdit njuolga du ja guovllu eará ássiid válljen mearrideaddjiide. Leage mielde váikkuheamen eanagottát boahttevuhtii seammás álggu rájes.

Vuosttas eanagotteválggaid dárkilis áigemearri čielgá easkka dan maŋŋá, go riikkabeaivvit lea mearridan eanagotte- ja sode-ođastusa láhkaásaheamis.

Eanagottestivrras lea stuorra ovddasvástádus ja olu váldi guovllu ovddideamis ja bálvalusaid ordnemis. Jienastemiin váikkuhat dasa, makkár áššit iežat eanagottistat ovddiduvvojit. Jienas dahje álgge ieš evttohassan ja daga dakkár eanagotti, gos don háliidat eallit!

  • Eanagottestivra linnje eanagottát strategiija ja boahttevuođa háltelinnjáid ja vástida ekonomiijaplánemis ja -mearrádusain. Ná dahkko geađgejuolgi dasa, makkár eanagottát šaddá!
  • Eanagottestivrra dahká mearrádusaid oppa guovllu buorrin, gielddarájáid badjel. Go háliidat váikkuhit viidát eallinfámolaš eanagotti ja seammás iežat gieldat boahttevuhtii, álgge evttohassan dahje oassálastte jienastemiin.
  • Sáhtát jienastit iežat eanagotti evttohasa, jus leat dievasahkásaš suopmelaš, Suomas ássan EU:a lahttu dahje Islándda dahje Norgga riikkavuloš dahje jus leat boahtán EU:a olggobealde ja ássan unnimustá guokte jagi Suomas. Eanagottestivrraid sturrodagat molsašuddet eanagotti ássiidmeari mielde: unnimus eanagottiin stivrralahtut leat unnimustá 59 ja stuorámusain unnimustá 99.

Ođastus lasiha maiddái eará njuolggo váikkuhusvejolašvuođaid

Oaččot jienat gullosii jienastemiin eanagotteválggain ja dan lassin earret eará nuoraidráđiid, boarrásiid- ja lámisolbmuid ráđiid, áššehasráđiid, eanagotteálgagiid eanagotti guoskevaš álbmotjienastemiid bokte. Guovttegielat eanagottiin doaibmá giellaunnitloguid váikkuhusdoaibmaorgána (suomagiella dahje ruoŧagiella) ja Lappi eanagottis sámegiela váikkuhandoaibmaorgána.

Makkár lea eanagotti ássi dábálaš árgabeaivi?

Geahča lasi

Eanagottát lohpida dutnje, ássi, ainjuo dáid golbma ášši:

  • Guovllut guoskevaš mearrádusat dahkkojuvvojit ain eanet demokráhtalaččat, ja oaččut jienat gullot dutnje ja du eanagoddái guoskevaš áššiin.
  • Dehálaš almmolaš ruđaiguin buvttaduvvon bálvalusat bissot ja fáhtejit du boahttevuođasge.
  • Maiddái boahttevaš sohkabuolvvain leat kvalitehtalaš ja dásseveardásaš bálvalusat.

Eanagotte- ja sode-ođastusa maŋŋá máŋga ášši du árggas doibmet dego ovdalge; mánát mannet skuvlii, almmolaš johtolat johtá, olbmot fitnet barggus ja buđaldusain, sosiála- ja dearvvašvuođaguovddážat bálvalit dárbbašettiin. Ođđage áššit leat boahtán – njuolggo váikkuhanvejolašvuođat iežat guovllu ovddideapmái ja dáhpáhusaide leat boahtán lasi: eanagotteválggat, ássiráđit, álggavuoigatvuohta. Nuoraidráđit ja boarrásiid- ja lámisolbmuid ráđit dolvot maiddái iežas ássanguovllu áššiid ovddasguvlui.

Sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusain vástida dál eanagoddi iige šat iežas gielda. Geavatlaččat dat oaivvilda, ahte bálvalusat leat oažžumis dáláža dásseveardáseappot buohkaide: mánáide, nuoraide, bargoahkásaččaide ja boarrásiidda. Ain dávjjit dearvvašvuođa- ja buresbirgejupmebálvalusain lea lasi válljenfriddjavuohta, go priváhta fitnodagat ja organisašuvnnat oassálastet bálvalusaid buvttadeapmái.

Eanagottit fuolahit maiddái guovlluideaset ekonomalaš menestumis ja barget fitnodagaid šaddama ja olbmuid bargoeallima ovdii. Barggu ohcciid ja fitnodagaid bálvalusat leat ovttastahtton seammá gáhtu vuollái eanagottiide – šaddanbálvalussan – maiguin ovddidit guovllu barggolašvuođa ja gilvonávcca.

Maiddái digitála bálvalusat lassánit – juobe boaittobealeguovlluide sáhttá oažžut sierra surggiid áššedovdiid persovnnalaš deaivvademiid neahttabálvalusain. Dát sáhtte leat ee. doavttirkonsulteremat, barggolašvuođarávven, bearrašiid doarjjabálvalusat ja fitnodatbálvalusat. Máŋggat bálvalusat sirdašuvvet maiddái juvllaid ala nu, ahte bálvalusat johtet dohko, gos ássit leat.

Iežas birrasa. luonddu ja luondduváriid ávkkástallama guoskevaš mearrádusdahkan boahtá dál lagabui du, ássi. Du vejolašvuođat oassálastit aktiivva doaibmin lassánit.

Loga lasi Eanagottiid doaimmain

Makkár lea du ja bearrašat árga?

Geahča lasi

Iežat eanagottát lohpida dutnje ja du bearrašii ainjuo dáid golbma ášši:

  • Bearrašat oažžu dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid, maid dárbbaša ja bálvalusat doibmet buorebut oktii, itge dárbbaš šat viehkat máŋgga báikkis.
  • Sáhtát bivdit veahki beaiveruovttus, rávvehagas, sode-guovddážis ja maiddái skuvllas. Du eai jorgalahte eret, muhto rávvejit rivttes báikái.
  • Sáhtát válljet dáláža viidáseappot bearrašiiddát heivvolaš sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid.

Naba jus bearrašii bohtet fáhkkestaga váttisvuođat, buohcuvuohta dahje ekonomalaš váttisvuođat?

Dáidda diliide gávdno veahkki das fuolatkeahttá, gos guovllus Suoma bearrašat ássá. Bálvalusat gessojuvvojit oktii fierpmádagain nu, ahte doarjaga dárbu fuobmájuvvo árrat ja bearrašat ožžot rivttes veahki rivttes áigge. Diskkas nubbái viehkan geahppána, go mánáid, nuoraid ja bearrašiid bálvalusat čohkkejuvvojit bearašguovddážiidda. Dain gávnnat almmolaš, priváhta, organisašuvnnat ja searvegottiid fálan bálvalusaid. Herve ásson guovlluin bálvalusaid sáhttet fállát ođđa vugiiguin, maiddá digitálalaččat ja johtti bálvalussan.

OVDAMEARKA JÄRVINEN BEARRAŠIS
Johanna ja Miikka Järvinen leaba ožžon aiddo nuppi máná. Njuoratmáná riegádeami maŋŋá njealjejahkásaš lea šaddan leabuheapmin ja balaha unnaoappás. Vánhemat leaba maiddái váibagoahtán jeavddalaš idjamoriheapmái. Váiban váivvida eanemus Johanna, go Miikka lea reaisobarggus. Mo bearaš oažžu doarjaga?

Johanna ja Miikka váldiba oktavuođa bearašguovddáža mánáidrávvehaga bearašdivššárii. Bearašguovddáža doarjaga lassin soai sáhttiba oažžut áššehasseđeliin ruovttudivššu. Áššehasseđeliin soai sáhttiba ovddeža viidásut válljet, gos skáhppoba bálvalusaid. Dárbbašettiin sáhtát dahkat vuđolut árvvoštallama oktavuođas bearašguovddáža áššedovdiin. Mánáidrávvehagas dahkko 4-jahkásažžii viiddis dearvvašvuođadárkkástus, mas árvvoštallet ovdamearkan stoahkanagi máná neurologalaš ovdáneami. Jus mánná lea beaivedivššus, dárkkástussii gullá maiddái árabajásgeassima árvvoštallan máná buresbirgejumis ja das, makkár joatkkadoaimmaide vejolaččat lea dárbu. Vánhemat ožžot bearašguovddáža deaivvadanbáikkis veardedoarjaga eará vánhemiin ja áššedovdiin doarjaga vánhenvuhtii.

Makkár lea du árga boarásmuvadettiin?

Geahča lasi

Iežat eanagottát lohpida dutnje, ahkeolmmoš, ainjuo dáid golbma ášši:

  • Ruoktut buktojuvvon bálvalusaid vehkiin buorre árga iežas ruovttus joatkašuvvá nu guhká go vejolaš.
  • Sosiála- ja dearvvašvuođaguovddážat bálvalit dego ovdalge, heahtedilis veahkki boahtá 112:s
  • Dus leat ain eanet vejolašvuođat váikkuhit iežat guovllu bálvalusaide ee. boarrásiidráđiid, válggaid ja gullandilálašvuođaid bokte.

Eanagotte- ja sode-ođastusa maŋŋáge ealáhagas lean seniorat, geain stuorra oassi leat aktiivvalaččat ja buori ortnegis, jotket eallima dego ovdalge.  Árgabirrasis sihke kultur- ja lihkadanbálvalusain vástida ainge iežas gielda. Go ahki lassána ja veadjin dan gáibida, veahkkin bohtet eanagotti ruovttudivššu bálvalusat. Daid vehkiin juohkehaš sáhttá eallit buori eallima iežas ruovttustis nu guhká go vejolaš. Jus leat oktonas, du doarjjan leat maiddái organisašuvnnat, maid doaibma sáhttá buktit lasi sisdoalu eallimii.

Dearvvašvuođa ja buohccedikšun, ruovttudivššu bálvalusat ja boarrásiid ássanbálvalusat leat oppa ođastusa deháleamos čiehkageađggit. Eanagotte- ja sode-ođastusa mihttomearrin lea, ahte servodagas lea boahttevuođasge várri fállat juohkehaš olbmui alla dási almmolaš bálvalusaid miehtá Suoma.

OVDAMEARKA: NÁ JÄRVINEN BEARRAŠIS
Järvinen áhkku ja áddjá Tuija ja Kari ássába dálonguovllus Gaska-Suomas. Karis lea leasmmi dihtii váttis lihkadit . Son oažžu eamidisttis veahki, muhto eamitge lea juo váiban. Maid Kari galgá dahkat?

Tuija ja Kari váldiba oktavuođa iežas sode-guovddážii, mii árvvoštallá dili. Soai válljeba iežas sode-guovddáža jagi 2021, dalle eanagoddi dieđiha molssaeavttuin mat leat válljemis. Sode-guovddážis Kariin dahkko áššehasplána. Duon plána vuođul sutnje mieđihuvvo persovnnalaš bušeahtta. Kari sáhttá válljet alcces buoremus heivvolaš bálvalusbuvttadeaddji ja váikkuhit dasa, ahte makkár divššu son oažžu.

Makkár lea du árga, stuđeanta?

Geahča lasi

Eanagottát lohpida dutnje, stuđeanta, skuvlavázzi, nuorra olmmoš, ainjuo dáid golbma ášši:

  • Oaččot dan veahki ja dikšuma, maid ain goasge dárbbašat.
  • Digitála bálvalusat lassánit ja johtet fárustat áiggis ja báikkis beroškeahttá.
  • Go gárvvásmuvvan lahkona, oaččot dárbbu mielde maiddái doarjaga bargoeallimii sirdašuvvamii.

Eanagotte- ja sode-ođastusa maŋŋá stuđeren, skuvlavázzin ja stuđeantaeallin joatkašuvvet dego ovdalge. Dálá ruovttugieldat ja eará oahpes ordnejeaddjit vástidit boahttevuođasge skuvlejumis álo ovdaoahpahusas gitta ámmátlaš skuvlejupmái. Ođastus ii maiddái rievdat allaskuvllaid sajádaga ja doaimma. Oahpuidat ruhtadeapmái eanagotte- ja sode-ođastus ii buvtte nuppástusaid.

Stuđeanttaid anus leat seammá bálvalusat go dánge rádjai. Jus stuđeret logahagas dahje ámmátlaš skuvlejumis, oaččot eanagottistat dearvvašvuođadikšuma ja bátnedikšuma. Jus fas stuđeret ámmátallaskuvllas dahje universiteahtas, sáhtát geavahit Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö dahjege YTHS  bálvalusaid. Jus buohccát fáhkkestaga ja fertet beassat doavttirfáktemii, sáhtát ieš váldit oktavuođa dan sode-guovddážii, masa háliidat.

OVDAMEARKA: NÁ JÄRVINEN BEARRAŠIS
Abdi Järvinen stuđere universiteahtas juridihka dieđagottis. Sutnje boahtá bearjadaga logaldallamiid maŋŋá garra feber ja čoavjebávččas. Bákčasa vearránettiin ihkku, son dovdá, ahte galgá beassat doaktárii dakkaviđe.

Abdi sáhttá dahkat álgoárvvoštallama dikšundárbbus ieš eanagotti fierbmebálvalusas. Son sáhttá maiddái riŋget riikkaviidosaš dearvvašvuođarávventelefovdnii. Universiteahttastuđeantan son sáhttá vuosttažettiin geavahit YTHS:a bálvalusaid. Go dat lea vahkuloahpaid gitta, Abdi sáhttá mannat dan sode-guovddáii, man ieš vállje.

Mo ođastus oidno du árggas, barggu ohcci?

Geahča lasi

Eanagottát lohpida dutnje bargguohccin ainjuo dáid golbma ášši:

  • Oaččot veahki ja doarjaga buot bargoeallimat muttuin, barggu ohcamis, ámmátválljemis ja čehppodaga ovddideamis.
  • Digitála bálvalusat ovdánit ja dievasmahttet bálvalusa.
  • Jus dárbbašat doarjaga bargonávcca bajásdoallamii ja buorideapmái, oaččot boahttevuođas doarjaga dáláža álkibut.

Bargguohcci árga sáhttá rievdat oluge. Ođastus sirdá BE-bálvalusaid ja EJB-guovddážiid fitnodatbálvalusaid eanagottiid ovddasvástádussan. Boahttevuođas iežat eanagoddi ordne sihke fitnodatdoalliid ja bargguohcciid bálvalusaid. Ná gávnnat maiddái buorebut čehppodagat dávisteaddji barggu go ovdal. Barggu ohccin oaččot ain veahki ja doarjaga barggu ohcamii, ámmáha válljemii ja čehppodagat ovddideapmái. Digitála bálvalusat dievasmahttet ámadajuid gaskasaš bálvalusa. Mihttomearrin lea, ahte elektrovnnalaš bálvalusat ovdánit boahttevuođasge ja barggu ohccit sáhttet oažžut ovdamearkan persovnnalaš rávvema neahtas. Iežat gielddastat lea ain vejolašvuohta ordnet báikkálaš bálvalusaid, dego bargobádjedoaimma, ja skuvlema ordnen lea dego ovdalge. Váddáseappot barggu ohcci olbmot ožžot buot seammá gáhtu vuolde. Ná du ii dárbbaš šat viehkat máŋgga sierra báikkis.

OVDAMEARKA: JÄRVINEN BEARRAŠIS
Markus Järvinen lea čorgejeaddji. Sus lea vehá bázahallan, mii ii goittotge hehtte bargama, muhto gáibida muhtun bargguin sierraordnemiid- Go sadjásašvuohta nohká, son báhcá bargguheapmin.

Markus váldá oktavuođa iežas eanagottis bargofápmobálvalusaide. Doppe son oažžu ovtta sajis buot, nappo almmuha iežas bargguheapmin, álggaha bargguohcama ja oažžu rávvema ja veahki. Deaivvadeamit ordnejuvvojit vejolašvuođaid mielde maiddái neahtas. Go eanagoddi ordne maiddái dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid, son oažžu maiddái daid seammá gáhtu vuolde.

Makkár du lea árga, fitnodatdoalli?

Geahča lasi

Eanagottát lohpida dutnje, fitnodatdoalli, ainjuo dáid golbma ášši:

  • Barggu ohcciid ja fitnodagaid bargofápmodárbbu deaivideapmi šaddá álkibun.
  • Oaččot fitnodaga vuođđudeapmái, ovddideapmái, šaddamii ja riikkaidgaskasažžan šaddama dárbbašlaš bálvalusaid ja doarjaga.
  • Eanagotti ássin sáhtát váikkuhit ain buorebut iežat fitnodatbirrasat ovdáneapmái.

Fitnodatdoalli árgabeaivvis eai jáhkkimis leat oaidnimis nuppástusat. Máŋggat fitnodatdoaimma guoskevaš bálvalusat ja mearrádusdahkan bissot ain iežat gielddat hálddus, dego vaikkoba lávvabargu, fitnodatduktásajit, fitnodatrávven ja ee. energiijaáššit ja geainnuid fuolaheapmi. Ođastus sáhttá goittotge buktit ođđa vejolašvuođaid guovllu eallinfámu ja ealáhusaid ovddideapmái. Go BE-bálvalusat ja EJB-guovddáža fitnodatbálvalusat sirdašuvvet seammá gáhtu vuollái eanagotti ovddasvástádussan, de bargofámu ja fitnodagaid dárbbuid deaivideapmi šaddá álkibun.

Bargofápmo- ja šaddanbálvalusat
Bálvalanfitnodagat bohtet ovddeža fámoleappot mielde bargofápmo- ja šaddanbálvalusaide buvttadeapmái. Dat buktá sihke ođđa innovašuvnnaid ja ođđa márkana.

Dát rahpá maiddái báikkálaš fitnodagaide lasi fitnodatdoaibmavejolašvuođaid. Seammás lassánit maiddái fitnodatbálvalusaid molssaeavttut, main sáhttá gávdnat fitnodaga dillái buoremus heivvolaš fitnodatbálvalusaid; skuvlejumi, konsulterema ja ovddidanbálvalusaid. Oaččot nappo boahttevuođasge fitnodaga vuođđudeapmái, ovddideapmái ja riikkaidgaskasažžan šaddamii dárbbašan bálvalusaid ja doarjaga iežat eanagottistat. Eanagottiid bokte oaččot atnui maiddái riikkaviidosaš riikkaidgaskasažžan šaddama- ja innovašuvdnaruhtadanbálvalusaid (Business Finland).

Eanagoddi sáhttá buvttadit bálvalusaid ieš ja oastit daid priváhta fitnodagain dahje organisašuvnnain. Viidásut válljenfriddjavuohta sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusain fállá fitnodatdoallái ođđa doaibmavejolašvuođaid. Ovdamearkan áššehasseđel ja persovnnalaš bušeahtta dahket vejolažžan smávvage buvttadeaddjiide ođđa áššehasgaskavuođaid.

Dálonguovllu fitnodagaid ovddideapmi
Fitnodatdoalli árgabeaivi šaddá álkibun Dálonguovllus, go hálddahusa bálvalusaid oažžu ovtta sajis. Eanagotteođastus čohkke oktii dálonguovllu fitnodagaid bálvalusaid EJB-guovddážiin,BE-guovddážis, Guovlohálddahusdoaimmahagas (AVI), gieldaovttastumiin ja gielddain. Ovtta organisašuvnnain áššiid dikšun lea čielgasut.

Lea dehálaš, ahte dus lea ain doarjja ja veahkki − maiddái persovnnalaš rávven − govttolaš mátkki duohken buot fitnodagat guoskevaš áššiin, dego doarjjaeavttuid, luopmosadjásašbálvalusaid ja ealliid dearvvašvuođa dáfus. Eanagottát addá rávvema eanadoaluid doarjjaáššiin ja eanadoallofitnodagaid investeremiidda ja ovddideapmái gullevaš áššiin. Digitála bálvalusat ovdánit oppa áigge, ja sierraáššedovdiid veahkki ja čehppodat leat virtuálalaččat oažžumis.

Fitnodatdoallit ja fitnodagat leat dávjá aktiivvalaš guovlluset ovddideaddjit. Ássiide rahpasit ovddeža viidásut vejolašvuođat oassálastit oppa eanagotti ovddideapmái. Dát álkidahttá maiddái fitnodatdoalliid ja fitnodagaid váikkuhanvejolašvuođaid.

Man láhkai ođastus oidno du árggas, lámis olmmoš?

Geahča lasi

Iežat eanagoddi lohpida dutnje goittotge dán golbma ášši:

  • Eanagoddi fállá dutnje boahttevuođasge buot sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid, maidda dus lea láhkaásaheami mielde vuoigatvuohta.
  • Du iešmearridanvuoigatvuohta sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusain nanosmuvvá. Sáhtát válljet dálá viidásabbot alccet heivvolaš bálvalanbuvttadeaddji.
  • Du veajuiduhttinbálvalusat šaddet doaibmilabbon.

Sode-ođastus nanne lámis olbmuid ovttaveardásašvuođa bálvalusain. Vástu lápmásiidbálvalusaid ordnemis sirdása sode-ođastusa mielde gielddain eanagottiide. Dárkkuhussan lea, ahte lámis olbmot sáhttet dálá viidásabbot válljet, gos skáhppojit sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid. Eanagottis lea maiddái geatnegasvuohta fállat oahpisteami ja rávvema áššehasaide válljemiid bargamis sihke sihkkarastit áššehasaid gielalaš vuoigatvuođaid.

Juos dárbbašat máŋggaid sierra bálvalusaid, sáhtát oažžut eanagottis áššehasseđeliid dahje persovnnalaš bušeahta. Dáid sisdoalu meroštallá du áššehasplána sihke dat, maid bálvalusaid dárbbašat. Áššehasseđeliid sáhtát oažžut man nu dihto bálvalussii, vaikkeba ássanbálvalusaide, ruoktodikšumii dahje fysioterapiijai.

Persovnnalaš bušeahtain oaččošit daid bálvalusaid, mat leat merkejuvvon mearrádussii ja áššehasplánii, ja maidda dus lea láhkaásaheami mielde vuoigatvuohta. Sáhtát plánet – dárbbu mielde ovttas lagamuččain – persovnnalaš bušeahta olis skáhppojuvvon bálvalusaid dárkilut sisdoalu. Sáhtát válljet du háliidan bálvalanbuvttadeaddjiid. Persovnnalaš bušeahta sáhtášit geavahit vaikkeba ássanbálvalusaide dahje beaivedoibmii.

Áššehas vástida ieš dakkár bálvalusaid goluin, mat eai fállojuvvo almmolaš bálvalussan dahje maidda sus ii láhkaásaheami vuođul leat vuoigatvuohta.

Veajuiduhttin ovddiduvvo oassin sode-ođastusa
Doaibmannávcca ja bargonávcca doarjun nanne lámis olbmo buresveadjima, árggas birgema, ruovttus ássama ja maiddái doarju oassálastima stuđeremii ja bargoeallimii sihke iešguđetlágan servošiid doaimmaide. Dárkkuhussan lea, ahte boahttevuođas eanagoddi vástida das, ahte guovllus lea doaibmevaš veajuiduhttinbálvalusaid oppalašvuohta.

Boahtimin lea maiddái ođđa lápmásiidbálvalanláhka, mii buhtte dálá lápmásiidbálvalanlága sihke bázahallanolbmuidlága. Láhkaevttohusa lea dárkkuhus addit riikkabeivviide čakčat 2018. Lága lea dárkkuhus boahtit fápmui jagi 2020.

Ođđa lápmásiidbálvalanlága dárkkuhussan lea sihkkarastit doarvái ja kvalitehta dáfus buriid bálvalusaid maiddái boahttevuođas sihke nannet lámis olbmuid ja sin lagamuččaid osolašvuođa bálvalusain. Ulbmilin lea seailluhit vuoigatvuođa dálá bálvalusaide, nugo vuoigatvuođa ássama doarjagii , persovnnalaš veahkkái ja lihkadeami doarju bálvalusaide.

Eanagotti doaimmat oidnojit ássiid árgabeaivvis

+ Buresbirgejupmi ja dearvvašvuohta Loga lasi

Ođastusa deháleamos áššin lea sihkkarastit, ahte buohkain lea vejolašvuohta oažžut kvalitehtalaš sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid nu dásseveardásaččat go vejolaš, ássanbáikkis fuolatkeahttá. Iežat eanagottistat lea ovddasvástádus bálvalusaid ordnemis, ja bálvalusaid sáhttet fállát almmolaš, priváhta ja organisašuvnnaid doaibmit.

Dát oaivvilda, ahte máŋggain diliin sáhtát boahttevuođas ieš válljet sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid buvttadeaddji, go beare dat lea eanagotti beales dohkkehuvvon. Áššehasmáksu lea seammá, das fuolatkeahttá, ahte válljetgo almmolaš, priváhta vai organisašuvnna bálvalusa buvttadeaddjin. Sáhtát maiddái mearridit, gos eanagotti doaibmabáikkis divššut áššiidat, nappo sáhtát válljet ovdamearkan rávvehaga ja sosiálastašuvnna.

Gielddat, eanagoddi ja guovllu priváhta doaibmit dahket lávga ovttasbarggu. Dáinna siktejit dasa, ahte ássit besset johtileappot ja njuovžileappot doaktárii ja eará bálvalusaide, ráiddut odnot ja bálvalangollosiin šaddet njuovžilis ollisvuođat.

Lagašbálvalusat leat ain dehálaš rollas iežat ássanguovllustat. Sáhtát geavahit ee. rávvehatbálvalusaid dego ovdalgo, ja maiddái bargodearvvašvuođadikšun joatkašuvvá seammá vuogi mielde. Digitála bálvalusat bohtet lasi, ja dat buktet ođđa soddjilvuođa árgabeaivái: sáhtát ee. várret áiggiid ja jearrat ráđi neahtas ja háleštit gáiddusdoaktáriin virtuálalaččat. Rávvehaga bearašbargu dahkkojuvvo dárbbašettiin ruovttus, ja ruovttubálvalusat veahkehit boarásmuvvan olbmuid árgabeaivvi. Hárve ásson guovlluin bálvalusaid sáhttá buktit lahka johtti ovttadagaiguin, dego boahkuhanbussiid ja bátnedivššu bussiin mielde.

Jus dárbbašat hohpolaš divššu, manat lagamus fáktadoaktárii dego dálge, ja heahtedilis veahkki boahtá 112:s. Guovddášbuohcceviesuid oktasašfáktemat fállet boahttevuođasge dávjá dárbbašuvvon fáktenbálvalusaid. Buot eanemus gáibideaddji dikšundoaimmat dahkkojuvvojit dušše 112:s viiddis fáktema buohcceviesus. Dákkár bálvalusaid máŋggat mis dárbbašit hárve, kánske oktii eallimisttis. Maiddái sosiálabarggus bálvala kriisafákten.

Olbmo ollislaš buresbirgen lea gitta dieđusge earásge go dearvvašvuođafuolaheamis. Lihkadeapmi, buđaldusat, dáidda- ja kulturbálvalusat leat mihtilmas oassi buresbirgejumis, ja dat leat ain iežat ruovttugieldat ovddasvástádussan. Maiddái organisašuvnnaid doaibma ja veardedoarjja sáhttet addit dehálaš sisdoalu eallimii. Iežas ássanbirrasa loaktimii, huksemii ja lundui gullevaš áššiin máŋggat báikegottiid guovdu dahkkon mearrádusat dahkkojuvvojit ain iežat ruovttugielddastat. Eanagottiid bokte sáhtát goittotge váikkuhit ain njuolggabut ja nannoseappot maiddái ássanguovllus ovdáneapmái, leiba jearaldat luondduárvvuin, lávvabarggus dahje kulturbirrasis.

Eanagotti sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusat: sosiála- ja dearvvašvuođaguovddášbálvalusat

  • buohcceviessobálvalusat
  • bátnedikšun
  • mielladearvvašvuođa- ja gárrenávnnasbálvalusat
  • rávvehagat
  • rávvásiidsosiálabarggu
  • mánáidsuodjaleapmi
  • lámisolbmuid bálvalusat
  • boarrásiid ássanbálvalusat
  • ruovttudikšun
  • veajuiduhttin

+ Biras Loga lasi

Birrasa guoskevaš mearrádusat leat stuorra oppalašvuohta, man mearkkašupmi stuorru oppa áigge olbmuid, fitnodagaid, servodaga ja oppa eatnanspáppa buresbirgejumi ja boahttevuođa dáfus. Eanagotteođastusas máŋggat birasáššit ja ealáhusaid ja johtolaga guoskevaš áššit sirdašuvvet ođđa eanagottehálddahussii, man válljejit eanagotte ássit. Dus lea ain eanet vejolašvuođat váikkuhit iežat eallinbirrasa ovdáneapmái jienasteaddjin, álgagadahkkin ja oassálastin.

Ovddasvástádus iežas guovllu máŋggabealat luonddus, guovlluid geavaheami stuorra linnjáin, johtolagas, čáziid- ja mearadikšumis ja kulturbirrasis sirdašuvvá eanas oassái eanagottát ovddasvástádussan. Eanagoddi ovddida suvdilis ovdáneami, smávva činabuvttadeami, energiija- ja materiálabeaktilvuođa, dálkkádatmihttomeriid ja gierdodállodoalu. Birasáššiin eanagottát dahká lávga ovttasbarggu stáhta lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahagain (Luova).

Eanagotti doaibma lea earret eará fuolahit čáziid ja mearaiddikšumis nu, ahte fáhtet jogaid, jávrriid, bodnečáziid ja Nuortameara buori dili. Seammás eanagottát fuolaha, ahte johtolaga ja guovlluid geavaheami plánat dorjot guovllu suvdilis ovdáneami. Lassin riddoguovlluid eanagottit dahket lávga ovttasbarggu mearraguovlluid geavaheami guoskevaš áššiin ja heivehit oktii guollebivddu, turismma, johtolaga, fitnodagaid ja ássiid dárbbuid. Ovdamearkan čáziid suodjaleami ja čázádagaid ordnemii gullevaš doarjjaruhtadeapmi sirdašuvvá eanagottiide.

Eanagottit ovddidit luonddu máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis ávkkástallama. Dat ráđđádallet eanaeaiggádiiguin eaktodáhtolašvuođa ala vuođđuduvvon luonddusuodjalanguovlluid vuođđudeamis ja ovddidit luondduárvvuid vuhtii váldima eana- ja čáhceávkkástallama plánemis. Eanagottit čohkkejit dieđuid guovllu luonddutiippain sihke ealli- ja šaddošlájain. Dat maiddái buvttadit birrasii guoskevaš dieđu, ovddidit riikkavuložiid birasvásttolašvuođa ja fitnodagaid birasvuogádatbarggu ja ordnejit birasbajásgeassima.

Johtolat ja lihkadeapmi leat mihtilmas oassi ássanbirrasa doaibmamis. Dánge áššis eanagottát lea dehálaš rollas. Dat linnje ja fuolaha iežat guovllu geainnuid ja dahká ná infra ássiide ja fitnodagaide. Gáhttafierpmádagat ja gávpotbirrasat leat ain iežat gieldat ovddasvástádussan.

Du ássanbiras, lávvaáššit ja huksen leat ain stuorimus osiin iežat gieldat gieđaid gaskkas. Jus háliidat hukset bearašviesu, doaimmat dego ovdalge ja ozat huksenlobi iežat gielddastat. Eanagottit vástidit guovllu stuorra linnjáin ja eanagottelávas.

Buorre ja dorvvolaš eallinbiras lea buot buresbirgejumi doarjjajuolgi ja vuođđu eallinfámolaš eanagottiide. Buorre biras dahká eavttuid fitnodatdoibmii, borramušbuvttadeapmái ja suvdilis luondduváriid ávkkástallamii.

Eanagotti birasdoaimmat

  • eanagotti plánen ja eanagottelávvabargu
  • gielddaid guovllugeavaheami plánema ovddideapmi
  • čáziid ja mearadikšun
  • mearraguovloplánen
  • luonddusuodjaleami ovddideapmi
  • kulturbirrasiid dikšun
  • birasdieđu buvttadeapmi

Eanagotti johtolatdoaimmat

  • johtolatvuogádaga doaibman
  • johtolatdorvvolašvuohta
  • geaidno- ja johtolatdilit
  • guovlulaš geaidnofuolahus
  • eanageavaheami ovddideapmi
  • doaibmabirrasa guoskevaš dieđuid luobaheapmi riikkaviidosaš johtolatvuogádatplánemii
  • priváhtageainnuid ja lihkadeami stivrema guoskevaš stáhtadoarjjadoaimmat

+ Barggolašvuohta Loga lasi

Okta eanagotteođastusa mihttomeriin lea, ahte barggu ohccit gávdnet johtileappot barggu ja fitnodagat bargiid. Dan dihtii almmolaš bargofápmo- ja fitnodatbálvalusat ođasmuvvet eanagotteođastusa oktavuođas. Eanagottiid ovddasvástádussan sirdašuvvet sihke BE-doaimmahagaid ja EBI-guovddážiid doaimmat, nuba boahttevuođasge iežat eanagottát ordne bálvalusaid fitnodagaide ja barggu ohcciide.

Oaččot veahki ja doarjaga barggu ohcamii, ámmátválljemii ja čehppodagat ovddideapmái buot bargokarriearat muttuin. Digitála bálvalusat dievasmahttet ámadajuid gaskasaš bálvalusa. Guhkes gaskkaid Suomas lea dehálaš, ahte elektrovnnalaš bálvalusat ovdánit boahttevuođasge ja barggu ohccit sáhttet oažžut ovdamearkan persovnnalaš rávvema neahtas. Iežat gielddastat lea ain vejolašvuohta ordnet báikkálaš bálvalusaid, dego bargobádjedoaimma.

Go bargofápmobálvalusat ja dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat sirdašuvvet eanagottiide seammá gáhtu vuollái, sáhttit ain lávgadut doarjut ássiid persovnnalaš dárbbuid, attáldagaid ja bargoeallimii veajuiduhttima. Barggolašvuođa ovddideamis eanagottit barget lávga ovttasbarggu fitnodagaiguin, organisašuvnnaiguin ja gielddaiguin. Ovttastemiin sierra beliid čehppodaga lea vejolaš buvttadit máŋggabealagut ja áššehasain vuolgán bálvalusaid barggu ohcciide ja fitnodagaide.

Loga lasi: tem.fi/kasvupalvelut

+ Fitnodatdoaibma Loga lasi

Fitnodatdoibmii ja fitnodatdoallamii dahkkojuvvojit ain buoret vuolggasajit buot guovlluin riikkas, go bargofámu oažžuma doarju bálvalusat leat giddevaččat laktojuvvon eará fitnodagaid gilvvohallannávcca ja šaddama doarjaleaddji bálvalusaide.

EBI-guovddážiid ja BE-doaimmahagaid doaimmat sirdašuvvet eanagottiide. Mihttomearrin lea vástidit johtileappot ja njuovžileappot fitnodagaid dárbbuide ja bargomárkaniid nuppástusaide.

Boahttevuođas eanagottit sáhttet ain buorebut heivehit bálvalusaid dávistit aiddo iežas eanagotti dárbbuid. Bálvalusdárbbut molsašuddet eanagottiid gaskka, go ássiid-, barggolašvuođa- ja ámmátráhkadusat leat earáláganat. Boahttevuođas eanagottit sáhttet hábmet juohkehačča bokte bálvalusaid ain eanet áššehasa vuolggasajis. Oaččot fitnodagaid vuođđudeapmái, ovddideapmái, viidumii ja riikkaidgaskasažžan šaddamii guoskevaš bálvalusaid ja doarjaga. Ain dávjjit dáid bálvalusaid buvttadit priváhta fitnodagat, maid gaskka eanagoddi lágida fálaldatgilvvu. Ná šaddet ođđa innovašuvnnat ja ođđa báikkálaš fitnodatdoaibma. Eanagottiid bokte oaččut atnui maiddái riikkaviidosaš riikkaidgaskasažžan šaddama ja innovašuvdnaruhtadanbálvalusaid (Business Finland).

Máŋggabealat dálonguovllu fitnodatdoallamii lea ruhtadeapmi maiddái dálonguovloprográmmas, mas vástida eana- ja meahccedoalloministeriija. Dálonguovllu fitnodatruhtadeamis rávvejit eanagottit ja Leader-joavkkut.

Loga lasi: tem.fi/kasvupalvelut

+ Dálonguovlu, biebmu ja luondduvárit Loga lasi

Dálonguovllu ovddideapmi ja eanadoallodoarjjadoaimmat sirdašuvvet eanagottát ovddasvástádussan. Eana- ja biebmogálvodoallu, dálonguovllu ovddideapmi ja luondduvárredoaimmat leat viiddis oppalašvuohta. Dasa gullet earret eará eanadoallidoarjagat, biebmogálvodorvvolašvuohta, ealliid dearvvašvuohta ja buresbirgejupmi, šibitdoavttirbálvalusat, šaddodearvvašvuohta, dálonguovllu fidno- ja fitnodatruhtadeapmi, Leader-doaibma, guolledoallu, luondduealáhusat, čáziidfuolaheapmi ja dulvedusten. Stuorra oassi EBI-guovddážiid, guovlohálddahusdoaimmahaga (AVI) ja gielddaid doaimmain ovttastuvvet ovtta organisašuvdnii, eanagoddái.

Eanagottiid doaibman lea dahkat vejolašvuođaid máŋggabealat fitnodatdoibmii, biebmobuvttadeapmái ja eará suvdilis luondduváriid ávkkástallamii. Dat maiddái dahket lávga ovttasbarggu stáhta lohpe- ja bearráigeahččodoaimmahagain (Luova). Iežat gieldat vástida ain máŋggain báikkálaš bálvalusain, mat dorjot dálonguovllu fitnodateallima.

Návetvázzibálvalusain ja šibitdoavttirbálvalusain vástida boahttevuođas eanagoddi. Biebmodoaimmahat, mii vuođđuduvvo jagi 2019, vástida eanadoallidoarjagiid máksimis, muhto eanagoddi gieđahallá ohcamušaid ja fuolaha doarjjabearráigeahčuin. Eanagotteođastusa maŋŋáge eanadoallopolitihka linnját bohtet EU-láhkaásaheamis ja oktasaš eanadoallopolitihkas.

Eanagottit dorvvastit eavttuid guovlluid eallinfámolaš ovdáneapmái, fitnodatdoibmii ja biebmobuvttadeapmái ja suvdilis luondduváriid ávkkástallamii. Gielddaid doaimmain earret eará eanadoallidoarjjahálddašeapmái gullevaš doaimmat ja návetvázzibálvalusat sirdašuvvet eanagottiid dikšuma vuollái. Gielddaid ja eanagottiid ovttasbargguin sihkkarastit, ahte bálvalusat fáhtejit eanagottiid sierra surggiid eanadoallofitnodatdoalliid ja dálonguovllu ássiid nu ovttaveardásaččat ja doaimmalaččat go vejolaš. Váldooassi maiddái guolle- ja čáhcedoalu áššedovdidoaimmain sirdašuvvá eanagottiide ja ovttasdoaibma eanagottiid gaskka sihkkarastá, ahte doaimmat dikšojuvvojit čehpet eanagottiid rájáid rasttildan čázádatguovlluin. Olbmuid, ealliid ja birrasa buresbirgejumi dorvvasteapmi lea eanagottát okta deháleamos doaimmain.

+ Dorvvolašvuohta Loga lasi

Dorvvolaš eallinbiras, veahki oažžun ja kriisadiliin ceavzin leat juohke ássi vuoigatvuođat maiddái eanagotteođastusa maŋŋá. Persovnnalaš dorvvolašvuohta konkretiserejuvvo dávjá veahki oažžumii ja eanagottiid iežas gádjunlágádusat vástidit das. Bálvalusaid fáhten ja veahki oažžun lihkuhisvuođadiliin bissu ođastusas unnimustá dálá dásis: buollinbiilla dahje ambulánsa bohtet báikki ala unnimustá seammá jođánit go ovdalge. Heahtedilis veahki oažžu go riŋge nummirii 112. Vuosttasveahkkebálvalus doaibmá boahttevuođas lagašbálvalussan. Vuosttasveahkkebálvalus dorvvasta bealistis áššehasa divššu dárbbu árvvoštallama ja hohpolaš divššu álggaheami. Juohke olbmo olámuttus leat hohpolaš buohccedivššu bálvalusat birra jándora doaibman vuođđodearvvašvuođafuolahusa ja spesiálabuohccedivššu gohcimiin ja maiddái sosiálafuolahusa gohcimiin.

Bolesa doibmii eanagotteođastus ii váikkut mange láhkai ja boles boahtá báikki ala dárbbu mielde dego dálge. Birasdorvvolašvuohta ja kriisadiliide ráhkkaneapmi leat eanagottát doaimmat. Dat oaivvilda, ahte eanagottát vástida das, mo doaibmat ee. luondduroasuin, biraskatastrofaid dahje stuorrá ja fáhkkestaga dáhpáhuvvan váttisvuođaid ovddas. Jus vaikkeba ritni dahje čakčastoarbma botke buot oktavuođaid, eanagottát ovddasvástádussan leat dárbbašlaš gádjundoaimmat ja daid jođiheapmi.

Eanagottát vástida maiddái das, ahte dutnje ja du birrasii ii šatta várra birasmirkkuin, birrasa nuoskumis dahje váralaš ávdnasiin. Maiddái dulveriskka hálddašeapmi gullá eanagottiid doaimmaide ja eanagottit dahket gaskaneaset lávga ovttasbarggu sierra čázádatguovlluin ja maiddái ovttasbargu eanagottiid gádjunlágádusaid gaskka lávgá ain eanet.

Deháleamos lea goittotge muitit, ahte dás duohkoge buot heahtediliin seamma ja oahpis 112 vástida ja sádde veahki.

Oaččot válljet dáláža friddjasut, gos skáhppot sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaidat

Boahttevuođas dus lea dáláža viidásut vuoigatvuohta válljet, gos skáhppot sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dahjege ovdamearkan gos finat doaktáris. Ná sáhtát váikkuhit buorebut iežat bálvalusaidat.

Válljenfriddjavuođa mihttomearrin lea, ahte beasat dikšui almmá guhkes vuordima. Sáhtát válljet juogo almmolaš dahje priváhta bálvalusa dahje geavahit ovdamearkan organisašuvnna bálvalusaid. Dáid buohkaid áššehasmávssut leat seammát daid bálvalusain, mat ruhtaduvvojit almmolaš ruđaiguin.

+ Loga lasi

Mat leat eanagottit?

Ođđa eanagottit leat ođastusa maŋŋá 18, ja daid doaibma álgá 1.1.2021. Ođđa eanagottit leat iešstivrenguovllut.

 

OAHPÁSMUVA IEŽAT EANAGODDÁSAT
Geahča mo ođastus ovdána iežat eanagottistat, loga báikkálaš válmmaštallamis ja oassálastte ságastallamiidda. Spoahkkal iežat eanagottát ovdasiidui:

Jearaldagat ja vástádusat

+ Mii lea eanagotte- ja sode-ođastus?

Ođđa eanagottit vuođđuduvvojit 18. Dain mearrádusaid dahket válggain válljejuvvon eanagottestivrrat. Gielddat seilot, muhto oassin daid doaimmain sirdašuvvet eanagottiide. Eanagottiide sirdašuvvá maiddái stuorámus oassi EBI-guovddážiid, BE-doaimmahagaid, guovlohálddahusdoaimmahagaid (AVI) ja gieldaovttastumiid doaimmain. Eanagottiin ii leat vearuhanvuoigatvuohta, muhto daid ruhtadeapmi boahtá stáhtas ja áššehasmávssuin. Eanagoddi ordne ee. guovllus sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid, vástida daid oažžumis ja válljenfriddjavuođa ollašuvvamis válljenfriddjavuođalága mielde.

+ Mii lea ođastusa áigetávval?

Eanagotteválggaid maŋŋá eanagottestivrrat ja eanagottit ortniiduvvet ja dahket mearrádusaid sode-bálvalusaid ordnemis ja válljenfriddjavuođa ollašuhttimis.

Ođastus lea oaivvilduvvon boahtit fápmui 1.1.2021, goas maiddái sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ordnenovddasvástádus sirdašuvvá eanagottiide. Válljenfriddjavuohta viidu muttuid mielde.

+ Lasihago ođastus byrokratiija?

Baicce nuppe gežiid! Eanagotte- ja sode-ođastusa vuođđojurdda lea dahkat Supmii modeardna, liktejuvvon ja goasttádusbeaktilis hálddašeami, mii bálvala olbmuid áššehasa dárbbuid vuođul.

Sierra hálddahuslaš organisašuvnnaid mearri geahppána duođaid čielgasit, go sulaid 190 gieldda gaskkas ja eará organisašuvnnas buhttejuvvo 18 eanagottiin, maidda čohkkejit sulaid 400 eará gieldda dahje stáhta virgeoapmahačča doaimma. Ná váldojuvvo stuorra lávki áššehasa dárbbuid vuođul vuolgán bálvalusas ovtta diskka vuođđojurdaga guvlui. Stuorimus oassi EBI-guovddážiid, BE-doaimmahagaid, guovlohálddahusdoaimmahaga (AVI), gieldaovttastumiid ja gielddaid doaimmain čohkkejuvvojit seammá gáhtu vuollái nu, ahte áššehas oažžu njuovžilit iežas dillái heivvolaččamus bálvalusaid. Doaimmaid čohkken buktá maiddái beaktilvuođa doibmii, ovdamearkan bargoeallinbálvalusaide, go fitnodagaid bargofápmodárbbut ja barggu ohcciid čehppodat deaividit buorebut.

+ Mii dáhpáhuvvá lagašbálvalusaide?

Eanagotti doaibma lea fuolahit, ahte dehálaš almmolaš bálvalusat leat buot olbmuid oažžumis ja govttolaš álkit fáhtemis. Sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa lagašbálvalusat fállojuvvojit áššehasa árgabeaivvis. Bálvalusaid oažžun dorvvastuvvo maiddái ođđalágan vugiiguin, dego digitála ja johtti bálvalusaiguin. Ovdamearkan sosiálabálvalusat leat lagašbálvalusat, mat buvttaduvvojit áššehasa ruoktot, johtti bálvalussan dahje buriid johtinoktavuođaid geažes maiddái doaibmabáikkiin. Dákkár bálvalus sáhttá leat ovdamearkan ruovttudikšun, bearašbargu ja mánáidsuodjaleapmi. Maiddái ahkeolbmot ožžot bálvalusa ja veahki ruoktot. Iežat gieldda rolla lea ain dehálaš ássiid árgabirrasis. Áššit, mat váikkuhit olbmuid buresbirgemii ja dearvvašvuhtii leat earret eará árabajásgeassin ja skuvlejupmi. lihkadanvejolašvuođat, borramuš- ja kulturbálvalusat, lávvabargu ja johtolatordnemat. Dáid ja máŋggaid eará áššiid dikšumis ovddasvástádus lea gielddas.

+ Mo sáhtán váikkuhit?

Oaččot jienat gullot jienastemiin eanagotteválggain ja dan lassin earret eará nuoraidráđiid, boarrásiid ja lámisolbmuidráđiid, áššehasráđiid, eanagotteálgagiid ja eanagottálaš álbmotjienasteami bokte. Iežat guovllut guoskevaš mearrádusat, maid ovdal dahke ee. gieldaovttastumiid ja stáhtaid guovlludoaimmahagat (EBI, AVI, ja BE-doaimmahagat), sirdašuvvet dál njuolga du ja guovllu eará ássiid válljen mearrideaddjiide. Buot eanagottiid ássiin sihke guovllus doaibman servošiin ja foanddain lea riekti dahkat álgagiid eanagotti doaimma guoskevaš áššiide.

+ Sáhtángo hállat bálvalusain eatnigiellasan?

Dus lea áššehassan vuoigatvuohta geavahit suomagiela dahje ruoŧagiela sihke boahtit gullojuvvot ja oažžut áššebáhpáriid hálddahusáššiin suomagillii dahje ruoŧagillii.

Sámegielain lea Suomas virggálaš sajádat Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain ja Soađegili davveoasis. Dát mearkkaša, ahte sápmelaččain lea riekti dikšut áššiid eatnigiellaset sosiála- ja dearvvašvuođaguovddážis ja buohcceviesus.

Juos oktasaš giella ii leat, bargoveahka galgá sihkkarastit, ahte áddet, mo du ášši dikšojuvvo.

+ Gii mearrida eanagotte- ja sode-ođastusa ollašuvvamis?

Riikkabeaivvit mearrida eanagotte- ja sode-ođastusa guoskevaš láhkapakeahta dohkkeheamis dahje hilgumis. Eanagotte- ja sode-ođastus lea oaivvilduvvon boahtit fápmui 1.1.2021.

+ Gos oaččun dieđu eanagotte- ja sode-ođastusas?

Máŋggabealat diehtu ođastusas leat čohkkejuvvon alueuudistus.fi-siidduide. Alueuudistus.fi-siiddut leat eanagotte- ja sode-ođastusa deháleamos áššedovdigulahallama kanála. Dat lea čujuhuvvon vuosttažettiin eanagotte- ja sode-válmmaštalliide ja eará ođastusain bargan ámmátolbmuide. Lassin buot ministeriijat gulahallet ođastusas iežaset kanálaid bokte.

Sode-sátnelistu

+ Sode-guovddáš

Sosiála- ja dearvvašvuođaguovddážis dahjege sode-guovddážis oaččot dábálaš dearvvašvuođabálvalusaid ja rávvema sosiálabálvalusain. Finat sode-guovddážis ovdamearkan dalle, go nuorvvu ii noga dahje juolgeruohtas vealččeha.

Sode-guovddážis leat nappo máŋgga láhkai seammalágán go dálá dearvvašvuođaguovddážat. Sode-guovddáža bálvalusat leat ovdamearkan dearvvašvuođadárkkistusat, dábálaš doaktára vuostáiváldimat ja sosiálabálvalusaid bagadallan.

oaččot ieš válljet, guđe sode-guovddážis divššot áššiidat. Sode-guovddáš sáhttá leat priváhta dahje almmolaš.

+ Áššehasseđel

Sáhtát oažžut dihto bálvalusaide áššehasseđela dan maŋŋá, go doavttir, sosiálabargi dahje eará ámmátolmmoš, lea árvvoštallan, maid bálvalusaid dárbbašat. Jus dárbbašat ovdamearkan smáitečuohpadusa dahje eará hoahpuheame čuohpadusa, oaččot dasa áššehasseđela ja sáhtát válljet, gos čuohpadus dahkko. Áššehasseđela mihttomearrin lea, ahte beasat dikšui nu jođánit go vejolaš.

Sáhtát oažžut seđeliin maiddái vaikkoba fysioterapiija, ruovttudikšuma dahje veajuiduhttima. Go oažžot sáddenbáhpára fysioterapiijai, oaččot áššehasseđela árvosaš divššu dan fysioterapevttas, man válljet.

Áššehasseđela mieđiha eanagoddi. Eanagotti mieđihan áššehasseđel doaibmá seammá vugiin go bálvalusseđel, man mieđiha gielda. Boahttevuođas anus lea dušše áššehasseđel nappo bálvalusseđelat jávket anus.

+ Persovnnalaš bušeahtta

Jus dárbbašat olu bálvalusaid ja dus lea daidda guhkesáigásaš dárbu, sáhtát oažžut bálvalusaid skáhppomii persovnnalaš bušeahta. Dábálaččat bušeahta sáhttá oažžut boarrásiid- dahje lámisolbmuidbálvalusaid skáhppomii.

Sáhtát oažžut persovnnalaš bušeahta dan maŋŋá, go doavttir, sosiálabargi dahje eará áššedovdi lea árvvoštallan du bálvalusdárbbu. Du dárbbašan bálvalusat merkejuvvojit áššehasplánasat. Dan maŋŋá persovnnalaš bušehttii merkejuvvo dihto euromearri, mainna sáhtát skáhppot bálvalusaid. Kontosat ii sirdašuva ruhta, muhto eanagoddi máksá du geavahan bálvalusain njuolga dasa, guhte fállá bálvalusa nappo ovdamearkan fitnodahkii dahje organisašuvdnii.

Sáhtát ieš mearridit, gos skáhppot bálvalusaid, mat čuvvot áššehasplánat. Sáhtát maiddái váikkuhit bálvalusaid sisdollui. Ná oaččot justa dutnje heivvolaš bálvalusaid. Persovnnalaš bušeahtain sáhtát skáhppot ovdamearkan ássanbálvalusaid dahje persovnnalaš veahki.

+ Eanagoddi

Eanagoddi lea ođđa iešráđđema dássi, mii boahtá gielddaid ja stáhta gaskii. Dan mearrideaddjit válljejuvvojit eanagotteválggain. 18 eanagotti vástidit boahttevuođas earret eará ássiideaset sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusain. Daid doaibma álgá 1.1.2020. Boahttevaš eanagottiid ráját leat oalle guhkás seammát go dálge.

Geahča lasi eanagottiin ja loga lasi dáppe. 

Geahča olles sátnelisttu.