• Jaa sivusto:
  • Facebook
  • Twitter

Kysymyksiä ja vastauksia

Mikä on maakunta- ja sote-uudistus?

Uusia maakuntia perustetaan 18. Niissä päätöksiä tekevät vaaleissa valitut maakuntavaltuustot. Kunnat säilyvät, mutta osa niiden tehtävistä siirtyy maakunnille. Maakunnille siirtyy myös suurin osa ELY-keskusten, TE-toimistojen, Aluehallintoviraston (Avi) ja kuntayhtymien tehtävistä. Maakunnilla ei ole verotusoikeutta, vaan niiden rahoitus tulee valtiolta ja asiakasmaksuista. Maakunta järjestää mm. alueensa terveys- ja sosiaalipalvelut, vastaa niiden saatavuudesta ja valinnanvapauden toteutumisesta valinnanvapauslain puitteissa.

Mikä on uudistuksen aikataulu?

Vaaleissa maakunnan äänioikeutetut asukkaat valitsevat valtuutetut oman maakuntansa maakuntavaltuustoon. Valtuutettuja on maakunnan koosta riippuen vähintään 59 ja väestöltään suurissa maakunnissa vähintään 99.

Vuoden 2019 alussa maakuntavaltuustot ja maakunnat järjestäytyvät ja tekevät kevään aikana päätökset sote-palveluiden järjestämisestä ja valinnanvapauden toteuttamisesta.

Maakunta- ja sote-uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen, jolloin myös sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Valinnanvapaus laajenee vaiheittain.

Lisääkö uudistus byrokratiaa?

Päinvastoin! Maakunta- ja sote-uudistuksen kantava ajatus on luoda Suomeen moderni, virtaviivainen ja kustannustehokas hallinto, joka palvelee ihmisiä asiakaslähtöisesti.

Erilaisten hallinnollisten organisaatioiden määrä vähenee todella merkittävästi, kun noin 190 kuntien välistä tai muuta organisaatiota korvautuu 18 maakunnalla, joille kootaan noin 400 eri kunnallisen tai valtion viranomaisen tehtävät. Näin otetaan iso harppaus asiakaslähtöisessä palvelussa kohti yhden luukun periaatetta. Suurin osa ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen (Avi), kuntayhtymien ja kuntien tehtävistä kootaan saman katon alle niin, että asiakas saa sujuvasti omaan tilanteeseensa parhaiten sopivia palveluita. Tehtävien kokoaminen tuo myös tehokkuutta toimintaan, esimerkiksi työelämäpalveluihin, kun yritysten työvoimatarpeet ja työnhakijoiden osaaminen kohtaavat paremmin.

Mitä tapahtuu lähipalveluille?

Maakunnan tehtävä on huolehtia siitä, että tärkeät julkiset palvelut ovat kaikkien ihmisten saatavilla ja kohtuullisen helposti saavutettavissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut tarjotaan asiakkaan arjessa ja palveluiden saatavuutta turvataan myös uudenlaisilla keinoilla, kuten sähköisillä ja liikkuvilla palveluilla. Esimerkiksi sosiaalipalvelut ovat lähipalvelua, joka tuotetaan asiakkaan kotiin, liikkuvana palveluna tai lähellä olevaan toimipisteeseen. Tällaista palvelua voi olla esimerkiksi kotihoito, perhetyö ja lastensuojelu. Myös iäkkäät saavat palveluja ja apua kotiin. Oman kunnan rooli on edelleen merkittävä asukkaiden arkiympäristössä. Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia asioita ovat muun muassa varhaiskasvatus ja koulutus, liikuntamahdollisuudet, ruoka- ja kulttuuripalvelut, kaavoitus ja liikennejärjestelyt. Näiden ja monien muiden asioiden hoidosta on vastuussa kunta.

Miten voin vaikuttaa maakunnassani?

Saat äänesi kuulumaan äänestämällä maakuntavaaleissa ja sen lisäksi muun muassa nuorisovaltuustojen, vanhus- ja vammaisneuvostojen, asiakasraatien, maakunta-aloitteiden ja maakunnallisten kansanäänestysten kautta. Omaa aluettasi koskevat päätökset, joita ennen tekivät mm. kuntayhtymien ja valtion aluetoimistot (ELY, Avi, TE-toimistot), siirtyvät nyt suoraan sinun ja alueen muiden asukkaiden valitsemille päättäjille. Kaikilla maakunnan asukkailla sekä alueella toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita maakunnan toimintaa koskevissa asioissa.

Voinko puhua palveluissa äidinkieltäni?

Sinulla on asiakkaana oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Joskus yhteistä kieltä ei ole. Silloin paikalle pitää hankkia tulkki tai henkilökunnan pitää muulla tavoin varmistaa, että asiakas ymmärtää, miten hänen asiaansa hoidetaan.

Mitä tarkoittaa valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa?

Se tarkoittaa sitä, että voit esimerkiksi valita, missä käyt lääkärissä, hammaslääkärissä tai sosiaalityöntekijän vastaanotolla. Tavoitteena on, että voit vaikuttaa paremmin omiin palveluihisi ja pääset nopeammin hoitoon.

  • Voit valita, missä sosiaali- ja terveyskeskuksessa eli sote-keskuksessa käyt. Sote-keskuksesta saat tavallisimmat terveyspalvelut ja neuvontaa sosiaalipalveluihin. Sote-keskuksessa voit siis esimerkiksi käydä hoidattamassa flunssan tai näyttämässä nyrjähtänyttä nilkkaa. Sote-keskus voi olla yksityinen yritys tai julkinen eli maakunnan omistama.
  • Voit valita, missä hammashoitolassa hoidat hampaasi. Hammashoitola voi olla yksityinen yritys tai julkinen eli maakunnan omistama.
  • Voit valita myös esimerkiksi sen, millä sosiaaliasemalla käyt. Sosiaaliasemia pyörittävät maakunnat. Voit myös valita, missä sairaalassa käyt, silloin kun kyseessä ei ole kiireellinen tilanne.
  • Voit saada asiakassetelin tiettyjen palvelun hankkimiseen ja valita itse, missä käytät setelin. Setelin voit saada esimerkiksi silloin, kun tarvitset kotihoitoa, asumispalveluja tai kiireettömän leikkauksen, kuten kaihi- tai polvileikkauksen.
  • Voit saada henkilökohtaisen budjetin, jos sinulla on pitkäaikainen palvelutarve. Voit saada budjetin esimerkiksi silloin, jos olet vanhus- tai vammaispalvelujen asiakas.
  • Voit valita, kuka ammattilainen sinua hoitaa, aina kun se on mahdollista.

Mikä on palveluntuottaja?

Palveluntuottaja antaa sinulle konkreettisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja hoitoa. Palveluntuottajat pyörittävät esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskuksia eli sote-keskuksia ja hammashoitoloita.

Kun siis valitset, missä sote-keskuksessa käyt tai missä käytät asiakassetelin, valitset nimenomaan oman palveluntuottajasi. Palveluntuottaja voi olla yksityinen tai julkinen. Myös järjestö voi toimia palveluntuottajana.

Mikä on sote-keskus ja mitä palveluja sieltä saa?

Sosiaali- ja terveyskeskuksesta eli sote-keskuksesta saat tavallisimpia terveyspalveluja ja neuvontaa sosiaalipalveluista. Sosiaali- ja terveyskeskuksesta eli sote-keskuksesta saat perustason terveyspalveluja ja sosiaalineuvontaa. Sote-keskus on monelta osin samanlainen kuin nykyiset terveyskeskukset. Sote-keskusten palveluja ovat esimerkiksi

  • terveysneuvonta
  • terveystarkastukset
  • yleislääkärin vastaanotot
  • toiminta- ja työkyvyn arvioinnit
  • sosiaalihuollon ammattilaisen antama ohjaus ja neuvonta
  • tiettyjen erikoislääkärien tai -hoitajien vastaanotot

Mitä sosiaalipalvelua sote-keskuksesta saa?

Sote-keskuksissa sosiaalihuollon ammattilaiset ohjaavat ja neuvovat sinua, mutta eivät varsinaisesti anna sosiaalipalveluja. Sote-keskuksessa on yksi tai useampi ryhmä, johon kuuluu sosiaalityöntekijä, muita sosiaalihuollon ammattilaisia ja tarpeen mukaan myös terveydenhuollon ammattilaisia. Nämä ammattilaiset arvioivat, mitä palveluja tarvitset.

Jos arvioinnin jälkeen ilmenee, että tarvitset sosiaalipalveluja, kuten esimerkiksi kotihoitoa, asumispalveluita tai vaikkapa kasvatus- ja perheneuvontaa, sinut ohjataan näihin palveluihin. Sinut voidaan ohjata myös järjestöjen vertaistukeen.

Mitä erikoislääkärien palveluja sote-keskuksista voi saada?

Voit saada sote-keskuksista esimerkiksi sisätautien, lastentautien, geriatrian, silmätautien, psykiatrian, fysiatrian, ortopedian ja ihotautien palveluita, mutta myös vaikkapa päihdehoitajan palveluita. Sote-keskuksissa pitää olla lääkäreitä tai hoitajia vähintään kahdelta erikoisalalta. Maakunnat päättävät niistä tarkemmin.

Asun osan vuodesta mökillä. Pitääkö minun aina matkustaa kotipaikkakunnalle, jos tarvitsen sosiaali- ja terveyspalveluja?

Ei välttämättä. Sinun ei tarvitse matkustella edestakaisin, jos käyt sellaisessa sote-keskuksessa tai hammashoitolassa, jolla on palvelupiste sekä kotimaakunnassasi että mökkisi maakunnassa.

Sinulla on myös toinen vaihtoehto. Jos opiskelet, olet töissä tai vietät vapaa-aikaa tilapäisesti toisella paikkakunnalla, voit käydä paikkakunnallasi olevassa sote-keskuksessa tai hammashoitolassa. Tätä varten sinun pitää kuitenkin tilapäisesti vaihtaa kotimaakuntaasi ja tehdä maakunnalle ilmoitus tilapäisestä oleskelustasi. Ilmoituksen voit tehdä netissä tai kirjallisesti lomakkeella.

Jos saat maakunnalta jotakin palvelua varten asiakassetelin (esimerkiksi fysioterapia, kotihoito, leikkausoperaatio), voit valita palvelun vapaasti koko Suomesta. Rajoituksena on ainoastaan se, että palvelun pitää olla jonkin maakunnan hyväksymä. Maakunnalla on luettelo tällaisista palveluista netissä. Tietoa saa myös maakunnan palveluneuvonnasta.

Hätätapauksessa saat hakea kiireellistä hoitoa aina lähimmästä terveyskeskuksesta tai sairaalasta.

Mitä jos tarvitsen usein monia sosiaali- ja terveyspalveluja?

Jos tarvitset monia palveluja, sinua hoitava lääkäri tai sosiaalityöntekijä arvioi, mitä palveluja tarvitset. Samalla sinulle tehdään asiakassuunnitelma, jonka laatimiseen saat osallistua. Suunnitelmaan kirjataan ne palvelut, joita tarvitset.

Saat tarvitsemasi palvelut suoraan esimerkiksi sosiaaliasemalta, sairaalasta, perhekeskuksesta, vanhuspalvelujen yksiköstä tai vammaispalvelujen yksiköstä. Vaihtoehtoisesti voit saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, joilla voit itse hankkia tarvitsemasi palvelut. Tällöin voit valita yksityisen yrityksen tai järjestön palveluita.

Asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti on siis rahasumma, jolla voit hankkia itsellesi palveluja, jotka on kirjattu asiakassuunnitelmaan. Rahasumma ei kuitenkaan tule tilillesi, vaan maakunta maksaa sinun puolestasi suoraan sille, joka tarjoaa palvelun eli esimerkiksi yritykselle tai järjestölle. Sinun tarvitsee maksaa vain asiakasmaksu.

Miten koululaisten ja opiskelijoiden terveyspalvelut hoidetaan?

Maakunta vastaa koululaisten ja ammattikoulujen oppilaiden terveydenhuollosta ja hammashoidosta. Jos olet korkeakouluopiskelija tai ammattikorkeakouluopiskelija, saat palvelut YTHS:tä.

Mitä tapahtuu äitiys- ja lastenneuvoloille?

Maakunta vastaa äitiys- ja lastenneuvoloista. Maakunta voi kuitenkin päättää, että myös neuvolapalveluita saa asiakassetelillä. Tällöin neuvola voisi olla julkisen puolen lisäksi yksityisen yrityksen pyörittämä.

Miten suunterveys ja hammashoito järjestetään?

Voit valita vuoden 2022 alusta, missä haluat hoitaa hampaasi. Voit valita julkisen tai yksityisen hammashoitolan. Jos et ole valinnut hammashoitolaa 1.1.2014 mennessä, maakunta valitsee sinulle hammashoitolan. Maakunta ei valitse hoitolaa aivan mistä tahansa, vaan sellaisen hoitolan, jonne sinun on helppo päästä.

Hammashoitolasta saa samanlaista hoitoa kuin nykyisinkin. Lapsien ja nuorten hampaat hoidetaan maakunnan palveluissa. Hampaiden oikomista tai hammasproteesia varten, voit saada asiakassetelin. Asiakasseteli on rahasumma, jolla voit hankkia itsellesi palveluja, jotka on kirjattu asiakassuunnitelmaan. Rahasumma ei kuitenkaan tule tilillesi. Maakunta nimittäin maksaa sinun puolestasi suoraan sille, joka tarjoaa palvelun eli esimerkiksi yritykselle tai järjestölle. Sinun tarvitsee maksaa vain asiakasmaksu.

Mitä tapahtuu silloin, jos tarvitsen kiireesti hoitoa?

Kiireelliseen hoitoon pääsy ei muutu. Pääset jatkossakin kiireelliseen hoitoon, oli kotikuntasi ja asuinpaikkasi mikä tahansa. Hätätilanteessa voit soittaa 112 tai mennä lähimpään päivystykseen.

Mitä jos haluan vaihtaa valitsemaani sote-keskusta ja hammashoitolaa?

Voit vaihtaa sote-keskusta tai hammashoitolaa aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua edellisestä valinnastasi, sillä sitoudut käyttämään valitsemiasi sote-keskusta ja hammashoitolaa puoleksi vuodeksi kerrallaan. Voit kuitenkin vaihtaa sote-keskusta tai hammashoitolaa milloin tahansa, jos esimerkiksi muutat toiselle asuinpaikkakunnalle.

Jos opiskelet, olet töissä tai vietät vapaa-aikaa tilapäisesti toisella paikkakunnalla, voit käydä paikkakunnallasi olevassa sote-keskuksessa tai hammashoitolassa. Tätä varten sinun pitää kuitenkin tilapäisesti vaihtaa kotimaakuntaasi ja tehdä maakunnalle ilmoitus tilapäisestä oleskelustasi. Ilmoituksen voit tehdä netissä tai kirjallisesti lomakkeella.

Voin saada asiakassetelin palveluja varten. Mikä se on ja milloin sen voi saada?

Joihinkin palveluihin voi saada asiakassetelin. Ensin lääkäri, sosiaalityöntekijä tai muu ammattilainen arvioi, mitä palveluja tarvitset. Voit saada setelillä esimerkiksi fysioterapiaa, kotihoitoa tai kuntoutusta. Kun sinut lähetetään fysioterapiaan, saat asiakassetelisi arvoisen hoidon siltä fysioterapeutilta, jonka valitset.

Voit saada setelin myös kaihileikkausta, polvileikkausta tai muuta kiireetöntä leikkausta varten. Silloin voit valita, missä leikkaus tehdään. Setelin tarkoituksena on, että pääset mahdollisimman nopeasti hoitoon.

Asiakassetelin myöntää maakunta. Maakunnan myöntämä asiakasseteli toimii samaan tapaan kuin palveluseteli, jonka myöntää kunta. Jatkossa käytössä on vain asiakasseteli eli palvelusetelit poistuvat käytöstä.

Maakunta määrittelee tarkemmin, missä kaikissa palveluissa asiakasseteliä käytetään. Maakunnan pitää tarjota asiakasseteli esimerkiksi monissa vanhusten ja vammaisten palveluissa sekä kuntoutuksessa.

Mikä on henkilökohtainen budjetti?

Henkilökohtainen budjetti on käytännössä maksusitoumus, jolla voi hankkia asiakassuunnitelmaan kirjattuja palveluja.

Voit saada henkilökohtaisen budjetin, jos tarvitset paljon palveluja ja sinulla on niille pitkäaikainen tarve. Tyypillisesti budjetin voi saada vanhus- tai vammaispalvelujen hankkimiseen.

Voit saada henkilökohtaisen budjetin sen jälkeen, kun lääkäri, sosiaalityöntekijä tai muu ammattilainen on arvioinut palveluntarpeesi. Tarvitsemasi palvelut kirjataan asiakassuunnitelmaasi. Sen jälkeen henkilökohtaiseen budjettiin kirjataan tietty euromäärä, jolla voit hankkia palveluja. Tilillesi ei siirry rahaa, vaan maakunta maksaa käyttämistäsi palveluista suoraan sille, joka tarjoaa palvelun eli esimerkiksi yritykselle tai järjestölle.

Voit itse päättää, mistä hankit asiakassuunnitelmasi mukaiset palvelut. Voit myös vaikuttaa palvelujen sisältöön. Näin saat juuri sinulle sopivia palveluja. Henkilökohtaisella budjetilla voit hankkia esimerkiksi asumispalveluja tai henkilökohtaisen avustajan.

Voinko kieltäytyä ottamasta asiakasseteliä tai henkilökohtaista budjettia?

Kyllä voit. Sinun ei ole pakko ottaa asiakasseteliä tai henkilökohtaista budjettia, vaikka niitä sinulle tarjottaisiinkin. Tällaisessa tapauksessa saat palvelut maakunnalta.

Miten kauan henkilökohtainen budjetti on voimassa?

Henkilökohtainen budjetti on voimassa jonkun tietyn määräajan, jolloin sille on sovittu päättymisajankohta tai toistaiseksi, jolloin sille ei ole sovittu erillistä päättymisajankohtaa. Maakunta arvioi vuosittain, miten olet henkilökohtaista budjettia käyttänyt. Samalla voit tehdä henkilökohtaiseen budjettiin muutoksia. Lisäksi voit tehdä henkilökohtaiseen budjettiin muutoksia, jos elämäntilanteesi on muuttunut tai jos tarvitset toisenlaisia palveluita. Jos palveluiden maksut muuttuvat, myös silloin voit tehdä muutoksia henkilökohtaiseen budjettiin.

Kuka maksaa maksut, jos henkilökohtainen budjetti ylittyy?

Henkilökohtainen budjetti voi ylittyä oikeastaan vain silloin, jos haluat käyttöösi palveluja, joita ei ole kirjoitettu asiakassuunnitelmaasi ja joihin et voi käyttää henkilökohtaista budjettiasi. Tällöin maksat itse palvelujen maksut. Henkilökohtaisella budjetilla kun saa vain ne palvelut, jotka on kirjattu asiakassuunnitelmaan.

Jos saan asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, saanko rahaa tililleni? Entä pitääkö minun maksaa silti asiakasmaksuja?

Et saa tilillesi rahaa. Sen sijaan maakunta maksaa sinun puolestasi suoraan sille, joka tarjoaa palvelun eli esimerkiksi yritykselle tai järjestölle. Maakunta siis huolehtii asiakasseteliin tai henkilökohtaiseen budjettiin liittyvät maksut sinun puolestasi. Sinun pitää maksaa itse vain asiakasmaksu, silloin kun palvelussa on asiakkaan osuus.

Voinko hakeutua hoitoon ulkomaille? Korvataanko hoidosta maksamani maksut?

Voit hakeutua kiireettömään hoitoon EU- tai ETA-maahan ja saada korvauksia maksamistasi maksuista. Kelaa korvaa jälkikäteen maksujasi, jos olet ollut hoidettavana toisessa EU- ja ETA-maassa ja Sveitsissä. Edellytyksenä on, että Suomessa annetaan samankaltaista hoitoa. Voit lukea lisää täältä: Hoitoon hakeutuminen ulkomailla (hoitopaikanvalinta.fi)

Sote-uudistuksen tavoitteena on, että jos olet toisessa EU-maassa ja hakeudut hoitoon, käyttämiäsi terveyspalveluita korvataan samoin perustein kuin jos olisit Suomessa.

Joudut kuitenkin maksamaan hoito- ja matkakustannukset ensin itse. Tämän jälkeen voit saada korvauksia. Maksuista korvataan niin paljon kuin mitä käyttämäsi terveyspalvelut maksaisivat Suomessa. Asiakasmaksu sinun pitää maksaa silti itse, jos palveluista kuuluu maksu maksaa.